Liikenteen rikesakkotuotto jää kauas hallituksen ynnäämästä – autoilijat muuttivat ajamistaan

Sakkojen tuplaus lisäsi huomautuksia, ei rahaa. Rikesakkotuoton piti nousta 38–45 miljoonaan euroon, tänä vuonna päästään 24–25 miljoonaan euroon.

Kotimaa
Peltipoliisi
Tommi Parkkinen / Yle

Hallituksen tavoite tuplata valtion rikesakkotuotto sakkosummia jyrkästi kiristämällä jää kauas tavoitteista. Valtio odotti korotusten nostavan rikesakkokertymän 38–45 miljoonaan euroon vuodessa, mutta tänä vuonna jäädään kauas siitä, 24–25 miljoonaan euroon, mikä on vain miljoona euroa enemmän kuin viime vuonna yhteensä.

Rikesakkotuloja on tammi-heinäkuussa kertynyt 14 miljoonaa euroa eli pari miljoonaa euroa kuussa. Tahti tuskin muuttuu olennaisesti loppuvuonna.

Kaasujalka keveni

Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein löytää syyllisen tuottopettymykseen ratin takaa.

– Autoilijoiden kaasujalka on keventynyt. Ylinopeuksista määrättävien huomautusten osuus on noussut 60 prosenttiin kaikista, kun se aiemmin oli 40–50 prosenttia.

Autoilijoiden ylinopeudet alkoivat pienetä vuosi sitten syksyllä, kun ylinopeudesta mätkäistävä rikesakko kallistui 140–200 euroon aiemmasta 70–115 eurosta.

Huomautus postitetaan autoilijalle 3–7 kilometrin ylinopeudesta ja rikesakko 8–20 kilometrin nopeusylityksestä. Sen jälkeen mennään sakoille.

Parhaillaan poliisissa mietitäänkin rikesakkokynnyksen alentamista 1–2 kilometrillä nykyisestä 8:sta. Yhden kilometrin lasku tietäisi rikesakkojen nousua 40 000:lla vuodessa nykyisestä tämänhetkisillä ajotavoilla. 1–2 kilometrin lasku pullistaisi valtion rahasäkkiä 8–16 miljoonaa euroa vuodessa. Mutta sittenkin voidaan jäädä kauas valtion rikesakkotavoitteesta, koska autoilijat voivat taas keventää kaasujalkaansa. Poliisi päättää rikesakkokynnyksen muutoksista lähiaikoina.

Automaattikameroita lisää

Tuloaukko paikkaantuu osaltaan myös uusilla liikennevalvontakameroilla. Niiden määrä nousee vuoden vaihteen kieppeillä 60:llä yhteensä noin 150:een.

Pastersteinin mukaan kameroita on lisäyksen jälkeen riittävästi nykyhenkilöstölle. Sen sijaan työntekijöiden määrää pitäisi nostaa selvästi, jos hallituksen 40 miljoonan euron tuottotavoitteeseeen halutaan päästä rikesakoissa.

– Poliisin liikenneturvallisuuskeskukseen ja poliisiasemille tarvittaisiin vajaat 20 työntekijää lisää pyörittämään automaattista nopeusvalvontaa, Pasterstein laskee.

Lisätuloja on haettu myös rikesakkojen uudella korotuksella jopa 345 euroon, mutta lakimuutos on törmännyt perustuslaillisiin ongelmiin. Korotusta ei saisi perustella vain valtion rahantarpeella, vaan tilalle pitää loihtia liikenneturvallisuussyitä. Eduskunnan lakivaliokunta pohtii vastatuuleen joutunutta jättikorotusta syksyllä.

Illan A-studio jatkaa keskustelua liikenteen nopeusvalvonnasta .Vieraina Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja Dennis Pasterstein sekä liikennelääketieteen professori Timo Tervo. TV1 klo 21.