Oletko sinäkin osa kasvavaa joukkoa – huhkitko useaa työtä elääksesi? Kerro meille tarinasi!

Joudutko sinä tekemään toisen työpäivän taksin ratin takana tai marketin kassalla illalla, kun varsinaisen työn palkka ei riitä ruokaan ja asumiseen? Kahden työn tekeminen on Suomessakin lisääntynyt ja se voi PAMin mukaan yleistyä, jos työmarkkinoille syntyy matalapalkka-aloja.

Kotimaa
Siivooja pesee ikkunaa.
Arja Lento / Yle

Vuonna 2015 useaa työtä teki noin 145 000 suomalaista, kun 10 vuotta sitten useaa työtä teki noin 95 000 ihmistä. Eurostatin tilastojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan kymmenessä vuodessa usean työpaikan loukussa olevien määrä on siis puolitoistakertaistunut.

Koko Euroopassa vuonna 2015 toista työtä päätyönsä lisäksi tekee jo 8,7 miljoonaa ihmistä, kun vuonna 2004 heitä oli 7,6 miljoonaa.

Tilastot eivät kerro miksi kyselytutkimukseen vastanneet tekivät useaa työtä. Voi olla, että osa kokoaa osa-aikaisista töistä tunteja niin, että niistä kertyvät tulot riittävät elämiseen ja osa voi olla sellaisia, joiden on pakko tehdä kokoaikaisen työn lisäksi toista työtä, kun pääasiallisen työn palkka ei riitä elämiseen.

Pakko tehdä lisätyötä, kun palkka ei riitä elämiseen?

Vaikka toisille sopii osa-aikaisen työn tekeminen vaikkapa opiskelujen ohessa, Tilastokeskuksen mukaan kolmasosa osa-aikaisista työntekijöistä tekee vasten tahtoaan osa-aikatyötä eli he haluisivat tehdä kokoaikaista työtä.

Palvelualojen ammattiliiton PAMin jäsenkyselyiden mukaan jopa 70 prosenttia myyjistä ja 60 prosenttia siivoojista teki osa-aikaista työtä, koska kokoaikatyötä ei ole tarjolla.

Kokoaikatyön puute olikin vuonna 2015 palkansaajien yleisin syy työskennellä osa-aikaisesti. Aiemmin yleisin syy osa-aikatyön tekemiseen on ollut opiskelu.

Kuka hoitaa lapset, jos isi ajaa taksia ja äiti myy kaljaa iltaisin?

Töiden haaliminen monelta eri työnantajalta lisääntyy, kuten jo viime vuosina on tapahtunut, pelkää PAMin yhteiskuntapolliittisen yksikön päällikkö Antti Veirto.

– Kyllähän tämä on sellainen ilmiö, joka tulee yhteiskunnassa lisääntymään.

– Jotkut pitävät sitä varmaan toivottavana ja ymmärrettävänä kehityksenä, mutta kääntöpuoli on se, että lisätöiden tekeminen vaikuttaa ihmisten elämänlaatuun ja ajankäyttöön.

Töiden paiskimiseen käytettävän ajan lisääntyminen vaikuttaa paitsi työntekijöiden jaksamiseen, Veirton mukaan myös perheisiin ja laajemmin yhteiskunnan arvoihin. Kuka esimerkiksi hoitaa lapset, jos isi kääntää taksin rattia iltaisin ja äiti paiskii töitä baaritiskin takana?

– Juuri näin, toteaa Veirto.

Veirto muistuttaa, että Suomessa kahden työn tekeminen on ollut tähän asti vähäisempää moneen muuhun maahan verrattuna. Hänen mukaansa on todennäköistä, että jos Suomeen muodostuu matala-palkka-aloja, entistä useampi joutuu tekemään montaa eri työtä elääkseen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.