Koe uusi yle.fi

Norjalaistutkijat: Itärajan pakolaiset eivät olleet Venäjän juoni

Tuoreen norjalaisen tutkijaraportin mukaan vuosi sitten alkanut pakolaisten joukkotulo itärajalta Norjaan ja Suomeen ei ollut Venäjän hybridisotaa. Fridtjof Nansenin instituutin tutkijoiden mukaan turvapaikanhakijoita houkutti Norjaan ja Suomeen halpa matka ja turvallinen reitti.

turvapaikanhakijat
Kaksi pakolaista käyttää polkupyörää ylittäessään rajan Venäjältä Norjaan.
Kaksi pakolaista käyttää polkupyörää ylittäessään rajan Venäjältä Norjaan marraskuussa 2015.Cornelius Poppe / EPA

Venäjän kautta tulleiden Lähi-idän sotia pakenevien ihmisten määrä yllätti Norjan ja Suomen vuosi sitten. Ensin Pohjois-Norjaan Storskogin rajanylityspaikalle tuli loppuvuodesta 2015 noin 5 500 turvapaikanhakijaa. Suurin osa oli lähtöisin Syyriasta.

Norjan suljettua rajansa tulijoilta he kääntyivät Suomen Lappiin. Lapin Rajavartioston mukaan Raja-Joosepin ja Sallan raja-asemien kautta ehti tulla loppuvuoden 2015 ja alkuvuoden 2016 välillä 1 741 turvapaikanhakijaa. Suurin osa Suomeen tulleista oli Afganistanista.

Helmikuun viimeisenä päivänä myös joukkosaapumiset Suomeen loppuivat kuin seinään, kun Venäjä ja Suomi yhteistuumin sulkivat pohjoisen reitin.

Sekä Norjassa että Suomessa ihmeteltiin syitä pohjoisen suuriin pakolaismääriin. Molemmissa maissa pohdittiin sitäkin, oliko kyse Venäjän hallituksen kostosta liittyen lännen kauppapakotteisiin vai kävikö Kreml peräti hybridisotaa? Norjassa arveltiin aluksi, että Venäjä ei päästä turvapaikanhakijoita Suomeen, koska Suomi ei kuulu Natoon.

Pakolaisten suuri määrä Venäjän turvallisuusetujen vastaista

Norjalaisen Fridtjof Nansenin Instituutin (siirryt toiseen palveluun) tutkijat Arild Moen ja Lars Rowe ampuvat alas epäilyt Venäjän politikoinnista, hybridisodasta tai muuttuneesta rajavalvonnasta.

Fridtjof Nansenin instituutti FNI on norjalaisen Nobel-palkitun napaseutujen tutkijan Fridtjof Nansenin (1861-1930) säätiön tutkimuslaitos. Vuonna 1958 perustettu FNI on erikoistunut muun muassa arktisen alueen, Venäjän politiikan ja kansainvälisen merioikeuden tutkimukseen. Instituuttia rahoittavat Norjan tutkimusneuvosto, lukuisat Norjan julkiset viranomaiset, liike-elämä ja EU komissio.

Tutkija Lars Rowen osuus tämän jutun lähteenä olevasta tutkimusraportista ”Asylstrømmen fra Russland til Norge i 2015: Bevisst russisk politikk?” kuuluu Norjan puolustusministeriön rahoittamaan Venäjän disinformaatiota tutkivaan hankkeeseen.

Raportti (siirryt toiseen palveluun) pitää väärinä arvioita siitä, että Venäjä olisi vuonna 2015 muuttanut turvapaikanhakijoiden rajakontrollia vapaammaksi ja päästänyt länteen pyrkivät kohti Norjaa ja Suomea ilman näiden maiden viisumia. Raportin mukaan Itä-Finnmarkin poliisitilastot osoittavat, että vuosien 2003–2014 aikana Venäjä laski Norjan Storskogin rajapuomille vuosittain keskimäärin 16,5 ihmistä ilman viisumia.

Raportin mukaan Venäjän viranomaiset olivat löysäämisen sijaan jo ennestään toivoneet Norjan tiukentavan suhtautumista turvapaikkaa hakeviin kolmansien maiden kansalaisiin.

Tutkijoiden mukaan pakolaisten joukkotulo haittaa myös Venäjän turvallisuusintressejä, eikä se ole ilmainen keino aiheuttaa hankaluuksia Norjalle – jos sellainen olisi ollut tavoitteena.

Tieto pohjoisesta reitistä levisi heti kriisimaihin

Norjalaistutkijoiden analyysin johtopäätös on, että pohjoinen reitti Venäjän kautta veti, koska se oli halvempi ja turvallisempi kuin esimerkiksi reitti Kreikan kautta.

Tieto pohjoisesta reitistä levisi nopeasti kriisimaihin saakka. Raportin mukaan kuvat polkupyörillä Norjaan saapuvista pakolaisista nähtiin myös Syyriassa näkyvän venäläisen TV-kanavan kautta.

Tiedotusvälineet Venäjällä korostivat, että siirtolaiset pääsevät Venäjän turistiviisumilla rajavyöhykkeelle, mikäli he pystyvät kustantamaan toimeentulonsa. Jotkut pakolaiset kertoivat matkan Lähi-idästä Norjaan maksavan 2 500 dollaria, kun reitti Kreikkaan maksoi 18 000 dollaria.

Tulijoiden määrä kasvoi nopeasti. Venäjällä autokyytejä, uusia polkupyöriä sekä vanhoja autoja myyvät huomasivat tilaisuuden ja toiminnasta tuli järjestettyä. Myös Venäjällä pidemmällä oleskeluluvalla asuneet lähtivät matkaan. Osa heistä oli kotoisin Lähi-idän kriisimaista. Syntyi pohjoisessa ainutlaatuinen tuhansien turvapaikanhakijoiden pakolaisvirta.

Norjalaistutkijat arvioivat Norjan ja Suomen tapahtumien taustoineen olleen hyvin samanlaiset. Ero oli lähinnä siinä, että ihmisten meno Suomeen yltyi vähän myöhemmin.

Korjattu 31.8. klo 10.03 turvapaikanhakijoiden lukumäärä 1 741:een aikaisemman 1 200:n sijaan.