Vesilintuja kuolee yhä lyijyhauleihin vaikka laki kielsi lyijyhaulien käytön jo 20 vuotta sitten

Lyijyhaulien käyttöä vesilintujen metsästyksessä on lähes mahdotonta estää valvonnalla. Poliisin mukaan laki ei estä vesilinnustuksessa kiellettyjen lyijyhaulipanoksien pitämistä mukana metsällä.

haulit (ammukset)
Vesilintujahdissa olleiden metsästäjien jäljiltä löytyneitä tyhjiä lyijyhaulihylsyjä.
Vesilintujahdissa olleiden metsästäjien jäljiltä löytyneitä tyhjiä lyijyhaulihylsyjä.Raimo Torikka / Yle

Vesilinnustuksen alkaessa reilu viikko sitten joidenkin metsästäjien räväkkä räiskintä herätti huomiota Rovaniemellä suositulla vesilintualueella. Pauketta riitti kuin sodassa konsanaan.

Rovaniemeläinen Erkki Jäntti oli mukana aloituksessa.

– Miehet ampuu 40 laukausta ja saa pari pientä sorsaa niin paukuttelulta se tuntuu. En minä ainakaan raskia ampua 2,5 euron ja kuuden euron panoksia niin paljon, tykittää Erkki Jäntti.

Epäily edullisten lyijypanosten käyttämisestä heräsi joten alkupaukuttelun rauhoituttua yksi paukuttelupaikka päätettiin tutkia.

- Pojat ovat jättäneet todisteita. 36 gramman latauksella olevia lyijylatauksia. Elikkä lyijyä, vahvistaa Erkki Jäntti löytäessään heinikon seasta tyhjiä hylsyjä.

Ja löytyi niitä lisääkin. Ilman tarkempaa haravointia luvattomaksi todettuja lyijyhaulihylsyjä löytyi puolenkymmentä.

Vesilinnustuksessa lyijyhaulit kieltävä laki on ollut voimassa kaksikymmentä vuotta. Silti yhä löytyy niitä jotka eivät lakia noudata. Yksi syy voi olla se, että kiinnijäämispelkoa ei juuri ole.

Lain noudattamista lähes mahdoton valvoa

Lapin poliisilaitoksen ylikonstaapeli Pasi Vartioniemi on 30-vuotisen uran aikana ollut vesilintujahdin valvonnasta kymmeniä kertoja. Lyijyhauleja ei tarkastuksen yhteydessä ole aseista löytynyt.

- Omalle kohdalle ei ole tainnut sattua kuin yksi silloin kun tämä homma oli ihan alussa.

Se ei kuitenkaan osoita tai varmista sitä, ettei luvattomia hauleja olisi metsästäjillä mukana. Eikä se ole edes luvatonta.

– Siinä valvontatilanteessa vaikka me tavattaisiin aseessa lyijyhauleja, mutta jos metsästäjä kertoo, että aikoo ampua variksia joita lentelee yli, niin eipä siinä ole silloin rikettä tapahtunut. Valvonta on sillä lailla ongelmallista, että täytyisi oikeastaan nähdä, että ampuu vesilintua ja todeta sitten mitkä haulit olivat silloin käytössä, selittää ylikonstaapeli Pasi Vartioniemi valvonnan vaikeutta.

Vartioniemi ehdottaa lain muuttamista, että tulkinnanvaikeuksia ei olisi missään tilanteessa.

– Voisiko laki toimia sitten paremmin jos tiukka lyijyhaulikielto kohdennettaisiin alueisiin, ei lajeihin. Kenelläkään ei saisi olla vesillä metsästäessään pitää lyijyhauleja aseessa, perustelee ylikonstaapeli Pasi Vartioniemi muutosehdotusta.

Vanha uskomus lyijyn paremmuuteen tiukassa

Lyijyhaulien käyttöä on keskusteluissa perusteltu sillä, etteivät korvaavat haulit ole yhtä hyviä ja tehokkaita.

- Ei pidä paikkansa, minä olen käyttänyt korvaavia hauleja vuodesta 96. Alussa, kun lähdettiin liikkeelle, niin ne ehkä nytkähtelit kun ne olivat lyijylatauksilla tehty. Kupit ja muut hommat kehittyvät ja nyt korvaavat panokset ovat olleet tosi hyviä jo pitkään, täräyttää epäilijöille aseharrastaja Erkki Jäntti ja ottaa vyöstään muutaman luvallisen panoksen.

– Näillä voi ampua paremmalla tarkkuudella reilusti lyijyhauleja pidemmälle. Pysyvät paremmin kasassa eivätkä hajoa niin kuin lyijyhaulit.