Väitöstutkimus vahvistaa: Keho kokee katsekontaktin palkintona – ujon aivoissa mielihyvä ei näy

Kokemus toisen ihmisen näkemisestä ja uskomus nähdyksi tulemisesta näkyy ihmisen aivoissa ja tuntuu hermostossa. Erityisesti sosiaalisen tilanteen pelosta kärsivien nuorten reaktiot katsekontaktiin poikkeavat merkittävästi verrokkinuorten reaktioista.

Kotimaa
Silmälasit
YLE

Kahden ihmisen katseiden kohtaaminen on tärkeä sosiaalinen signaali. Katsekontaktissa ihmisen hermosto valmistautuu vuorovaikutukseen ja aktiivisuus lisääntyy tietyissä aivo- ja autonomisen hermoston vasteissa, selvittää katsekontaktin aiheuttamisista kehollisista reaktiosta väittelevä Aki Myllyneva.

– Mielenkiintoista on se, että katsekontaktin aiheuttamia voimistuneita reaktioita on tullut esiin vain kohdattaessa oikea ihminen, mutta ei nähtäessä toisen ihmisen kuva.

Myllynevan tutkimuksissa selvitettiin, kuinka kaksi katsekontaktiin kuuluvaa osaa - näkeminen ja nähdyksi tuleminen - vaikuttavat kehon reaktioihin ja itsearviointeihin. Katsekontaktin merkitystä tutkittiin mittaamalla autonomisen- ja keskushermoston reaktioita kahden toisilleen ennestään tuntemattoman ihmisen välisissä katselutilanteissa. Kehon reaktioita seurattiin muun muassa syke- ja EEG-mittareilla.

Katsekontakti aktivoi aivot

Myllynevan mukaan jo aiemmin on havaittu, että katsekontaktilla on paljon vaikutuksia ihmisen fysologiaan. Nyt haluttiin katsoa tarkemmin, mitä taustalla on.

Aluksi tutkittiin, miten aivot reagoivat ja käsittelevät tietoa, kertoo Aki Myllyneva.

– Tiedonkäsittelyä aivoissa seurattiin ajallisesti. Tutkimme, kuinka nopeasti erilaiset tilannetekijät pääsevät vaikuttamaan tiedon käsittelyyn silloin, kun toinen ihminen kohdataan katsekontaktissa.

Väitöstutkija Aki Myllyneva
Aki Myllynevan väitöskirja tarkistetaan Tampereen yliopistossa perjantaina.Aki Myllyneva

Tutkimustilanteessa vastakkain istuvia ihmisiä "huijattiin" myös uskomaan, ettei toinen näe heitä. Tutkijat halusivat näin testata, miten kahdenkeskiseen kanssakäymiseen vaikuttaa se, kun ihminen luulee ettei häntä nähdä.

Aki Myllynevan mukaan tilannetekijöitä ei aiemmin ole juurikaan huomioitu, vaan aivojen on katsottu käsittelevän tietoja ja reogoivan siihen, mitä ihminen näkee ja kuulee.

– Aivot eivät ole pelkästään sitä, vaan ne myös säätelevät koko ajan omaa toimintaansa sen mukaan, mikä konteksti on.

Tutkimus näytti, että katsekontakti aiheutti nopeasti voimistuneita aivovasteita, joita ei tullut, jos ihminen luuli olevansa katseelta piilossa.

– Aivot reagoivat nopeasti aisti-informaatioon ja säätelevät sen käsittelyä tilanteen mukaan, Myllyneva kertoo.

Nähdyksi tuleminen tärkeää

Sympaattisen hermoston ja hikirauhasten toimintaa tutkittiin Aki Myllynevan työssä sormenpäistä ihon sähkönjohtavuusmittarilla. Katselutilanteita oli kolmenlaisia. Osassa ihminen näki toisen ja oli katsottavana, osassa joko nähtävänä olo tai katsominen puuttuivat.

Huomion kohteeksi joutumista pelkäävälle katse on hyvin voimakas signaali.

Aki Myllyneva

Tutkimus osoitti, että toisen ihmisen silmien näkeminen sinänsä ei ole oleellista autonomisen hermoston voimistuneiden reaktioiden syntymiselle. Oleellista on tietoisuus nähdyksi tulemisesta, korostaa Myllyneva.

– Mikäli toinen ihminen on kuitenkin täysin poissa näkyvistä, pelkästään uskomus nähdyksi tulemisesta ei aiheuta samankaltaisia fysiologisia ja itsearvioituja reaktioita kuin toisen ihmisen kohtaaminen luonnollisessa katsekontaktitilanteessa.

Sosiaalisten tilanteiden pelko näkyy aivoissa

Sosiaalisen tilanteen pelosta kärsivien nuorten keholliset reaktiot katsekontaktiin poikkeavat merkittävästi verrokkinuorten reaktioista. Väitöstutkimuksessa selvitettiin sosiaalisen tilanteen pelosta kärsivien nuorten fysiologisia, käyttäytymiseen liittyviä ja itsearvioituja reaktioita katsekontaktitilanteessa oikean ihmisen kanssa, kertoo Aki Myllyneva.

– Meillä oli tutkimuksessa nuoria, joilla oli diagnosoitu sosiaalisten tilanteiden pelko. Toisena ryhmänä oli samanikäisiä nuoria, jotka eivät oireilleet.

Myllynevan mukaan reaktiot katsekontaktiin poikkeavat selvästi.

Aivot reagoivat nopeasti aisti-informaatioon ja säätelevät sen käsittelyä tilanteen mukaan.

Aki Myllyneva

– Huomion kohteeksi joutumista pelkäävälle katse on hyvin voimakas signaali.

Tutkimuksessa mitattiin autonomisen hermoston vasteita, sympaattisen hermoston aktiivisuutta ja aivojen ns. frontaaliasymmetriaa, sillä etuotsalohkojen aktiivisuudella on Myllynevan mukaan yhtymäkohtia välttämis- ja lähestymiskäyttäytymiseen.

– Voimakas vasemmanpuolinen etulohkoaktiivisuus on liitetty positiiviseen emootioon ja oikeanpuoleinen etulohkoaktiivisuus taas välttämiskäyttäytymiseen. Kun mitattiin frontaalisymmetriaa katsekontaktiin molemmissa ryhmissä, verrokkiryhmällä havaittiin suhteellisesti voimakkaampaa vasemmanpuolista etulohkoaktiivisuutta. Sosiaalisesti ahdistuneilla nuorilla ilmiötä ei ole näkyvissä katsekontaktitilanteessa.

Aki Myllynevan mielestä se on selvä merkki siitä, että ryhmien aivot toimivat eri lailla katsekontaktitilanteessa.

– Verrokkiryhmässä aivot tuunautuivat positiiviseen tunteeseen, lähestymiskäyttäytymiseen, kun he olivat kontaktissa. Se on ikäänkuin palkinto. Ahdistuneilla nuorilla vastaavaa aktiivisuutta ei ollut nähtävissä.

PsM, FM Aki Myllynevan psykologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopistossa 2.9.2016.