Uudet irtisanomiset uhkaavat yliopistoja – “Siitä on mustaa valkoisella, että korkeakoulut eivät kuulu julkiseen sektoriin”

Korkeakoulujen lisäsäästöt voivat ajaa yliopistot entistä ahtaammalle, sillä ne ovat jo ehtineet laskea sen varaan, ettei niiltä enää leikata. Sivistystyöntajat kummastelevat kilpailukykysopimuksen tulkinnasta syntynyttä kiistaa, sillä leikkauksien piti kohdistua vain julkiseen sektoriin.

talous
Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen kirjasto.
Heikki Haapalainen / Yle

Korkeakoulut ja yksityiset oppilaitokset voivat joutua irtisanomaan uudelleen, jos valtiovarainministeriön esittämät lisäleikkaukset hyväksytään hallituksen budjettiriihessä.

VM:n mukaan korkeakoulut eivät pääsekään hyötymään kilpailukykysopimuksessa sovituista työnantajamaksujen alennuksista, vaan hyöty otetaan niiltä pois leikkaamalla.

– Näen irtisanomiset mahdollisina, valitettavasti, sanoo korkeakouluja ja yksityisiä oppilaitoksia edustavan Sivistystyönantajien toimitusjohtaja Teemu Hassinen.

EK:n alainen työnantajajärjestö edustaa opetus- ja korkeakoulualaa. Sen jäseninä on yli 300 itsenäistä koulutuksen järjestäjää kaikilta koulutusasteilta.

Osa yliopistoista on vähentänyt väkeään kovalla kädellä kuluneen vuoden aikana.

Kilpailukykysopimuksesta johtuvat lisäleikkaukset rokottaisivat esimerkiksi yliopistoilta 13,9 miljoonaa ja ammattikorkeakouluilta 6,9 miljoonaa euroa.

Sivistystyönantajien laskelmien mukaan uudet säästöt olisivat yhden keskisuuren yliopiston osalta 1,1 miljoonan euron luokkaa. Summa ei ole suuri valtion budjetissa, mutta jo päätettyjen, koko koulutussektoria koskevien yli 700 miljoonan suorien leikkausten jälkeen ne kuitenkin tuntuvat.

– Tämä olisi yllättävä leikkaus. Jos ajatellaan kuinka paljon on jo leikattu, pienetkin summat ovat isoja. Organisaatiot ovat jo suunnitelleet seuraavaa vuotta ja huomioineet työnantajamaksujen alenemisen.

Hallitus on aiemmin korostanut, että koulutuksesta ei enää leikata. Uudet vähennykset kävivät kuitenkin ilmi 12. elokuuta, kun valtiovarainministeriön budjettiehdotus julkaistiin.

Kiky-sopimuksen mukaan työaikojen pidennyksistä ja lomarahojen leikkauksista johtuvat säästöt käytetään työnantajamaksujen alentamiseen. Sopimuksessa vain julkinen sektori määrättiin kompensoimaan työnantajamaksujen alennuksesta johtuva hyöty lisäleikkauksilla.

Kiista koskeekin sitä, kuuluvatko yliopistot, ammattikorkeakoulut ja yksityiset oppilaitokset julkiseen vai yksityiseen sektoriin.

Hassinen kummastelee sekaannusta, koska julkinen sektori on kirjoitettu selväsanaisesti auki (siirryt toiseen palveluun) kilpailukykysopimukseen. Korkeakouluja ja yliopistoja listalla ei näy.

– Tulkinta on varsin selvä, ja siitä on mustaa valkoisella. Kyllä tässä tulkitaan väärin. Neuvotteluosapuolet, sekä palkansaajat että työnantajat, olivat neuvoteluissa yksimielisiä määrityksestä.

Kilpailukykysopimuksessa julkisen sektorin tahot on kirjattu lomarahaleikkausta koskevaan kohtaan. Julkiseen sektoriin kuuluvat valtio, kunnat, kirkko, Kela, Keva ja Suomen Pankki.

Korkeakoulut sen sijaan ovat yksityisiä toimijoita, vaikka niitä rahoitetaankin julkisilla varoilla.

Kysymykseen siitä mitä tapahtuu, jos VM:n tekemä tulkinta säilyy vielä budjettiriihen jälkeenkin ja lisäleikkaukset päätetään tehdä, Teemu Hassinen ei halua ottaa tässä vaiheessa suoraan kantaa.

Voisiko Sivistystyönantajat vielä irrota koko sopimuksesta viime metreillä?

– Se on pohdinnan paikka. Tilanne on silloin selkeästi muuttunut. Odotettiin, että saadaan kikyn kautta helpotus yliopistojen tilanteeseen, Hassinen toteaa.

Kilpailukykysopimuksen kattavuus on parhaillaan nousemassa yli 90 prosenttiin, kun ICT-ala päättää sopimuksesta tällä viikolla. Hallitus on luvannut vähintään 90 prosentin kattavuudesta yli 500 miljoonan euron verohelpotukset.

Päätös uusista koulutusleikkauksista tehdään hallituksen budjettiriihessä tällä viikolla.