Tervolassa on meneillään suuri ruoppausoperaatio – samalla Kemijoen virkistyskäyttö paranee ja rantatontteja vahvistetaan

Kemijoki Oy ruoppaa Tervolassa Kemijoen pohjasta maata, jotta talvinen hyydepadon muodostuminen saataisiin estettyä. Samalla joen virkistyskäyttö helpottuu, kun jäälle ei enää kerry talvisin vettä entiseen malliin.

Kemijoki
Ruoppauskaivinkoneet Kemijoen rantatörmällä Tervolan Louella.
Antti Heikinmatti / Yle

Kemijoen uomat syvenevät massiivisessa ruoppausoperaatiossa. Joen pohjan kaivaminen parantaa vesivoiman energiantuottoa.

– Talvisin näihin sulapaikkoihin, joita me nyt ruoppaamme, muodostuu monesti suppojäätä. Suppo padottaa yläpuolisen veden korkeutta ja se tarkoittaa, että voimalan tuotanto vähenee, projektipäällikkö Sakari Pyhäjärvi Kemijoki Oy:stä selvittää projektin taustoja.

Mittavassa operaatiossa joen pohjasta nostetaan lähes 200 000 kuutiota maata. Nostetulla massalla toteutetaan ranta-asukkaiden pitkäaikainen toive – rantapenkereiden vahvistaminen.

Yksi ranta-asukkaista on Eino Antinkaapo, jonka tontin reunaa on vahvistettu maisemoidulla penkereellä. Paikallisten pelkona on ollut, että joki vie osan tontista mennessään.

– Kyllähän se on pikkuhiljaa mennyt vuosien varrella. Jos jokiyhtiö ei olisi tätä nyt suojannut, se olisi pitänyt suojata itse. Tämähän oli hyvä homma, Antinkaapo tuumaa.

Antinkaapolla on jo pihamaallaan multakasa odottamassa ensi kesää, jotta nyt rakennetulle maalle saadaan nurmikko. Suunnitelmissa on myös istuttaa penkereelle ruusupensaita tulvavahinkoja torjumaan.

Myös kaloille rakennetaan suojapaikkoja

Puolivuotisen ruoppausoperaation aikana jokea syvennetään kuudesta eri kohdasta noin 16 kilometrin matkalla.

Ruoppauksessa joen pohjasta nousee hiekan ja soran lisäksi kiviä, joista rakennetaan suojapaikkoja kaloille ja ravuille. Yksi suojapaikoista on rakennettu Eino Antinkaapon tontin rantaan.

– Sehän on hyvä, että tulee tuohon kohdalle, niin siinä pystyy verkottamaan. Ennen ei ole pystynyt pitämään verkkoja yhtään.

Antinkaapo ennakoi kalasaaliin kasvavan jatkossa.

– Varmasti siitä muutama lohi voi tulla, kun ne istuttavat kirjolohia.

Myös virkistyskäyttömahdollisuudet Kemijoella lisääntyvät, kun vettä ei nouse jäälle, kuten aiemmin.

Jokiyhtiön viiden miljoonan euron urakka maksaa itsensä takaisin vasta pitkän ajan kuluttua.

– Pitkä se on. Minä olen varmasti eläkkeellä jo itse siinä vaiheessa. Enemmän joka tapauksessa kuin kymmenen vuotta, Pyhäjärvi laskeskelee.