1. yle.fi
  2. Uutiset

Kautokeinon Sápmi Pride oli menestys, mutta se ei ollut etukäteen mitenkään itsestäänselvää

Norjan Kautokeinossa järjestetun Sápmi Priden kulkue oli paljon pitempi kuin järjestäjät olivat uskaltaneet edes unelmoida. Historian kolmas Sápmi Pride oli menestys, mutta se ei etukäteen ollut mitenkään itsestäänselvää konservatiivisessa Kautokeinossa.

kulttuuri
Sápmi Pride 2016
Saamenlipusta violetilla ja oranssilla muokattu saamelainen pridelippu oli näyttävästi esillä Sápmi Pride -tapahtumassa Kautokeinossa lauantaina. Lisää kuvia sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #ylepride.Pirita Näkkäläjärvi / Yle
Sápmi Pride 2016

Saamenlipusta violetilla ja oranssilla muokattu saamelainen pridelippu lepatti kovassa tuulessa lauantaina Saamelaisen korkeakoulun pihalla.

Lippu oli merkkinä siitä, että Kautokeinon kylässä Norjan puolella järjestettiin historian kolmas Sápmi Pride.

Sápmi Pride 2016
Pirita Näkkäläjärvi / Yle

Koleasta säästä huolimatta Sápmi Pride -kulkue keräsi parisen sataa ihmistä paraatiin Kautokeinon kylän läpi.

– Tuntuu todella hyvältä. On mukavaa, että näin monet ovat tulleet mukaan kulkueeseen. Täällä täytyy olla monta sataa ihmistä. Olen ylpeä saamelaisesta yhteisöstä, iloitsi naisen saamenpukuun pukeutunut Dávvet Bruun-Solbakk, joka oli yksi Sápmi Priden pääjärjestäjistä.

Dávvet Bruun-Solbakk, Sápmi Pride 2016
Pirita Näkkäläjärvi / Yle

– Olimme etukäteen odottaneet ehkä muutamia kymmeniä osallistujia, mutta katsokaa ympärillenne! Nämä ovat meidän siskojamme, veljiämme ja ystäviämme. Me tuemme toisiamme, sanoi taiteilija Mimie Märak puheessaan Sápmi Pride -väelle.

Etukäteen ei ollut itsestäänselvää, että Kautokeinon Pride olisi menestys

Etukäteen ei ollut itsestäänselvää, että Sápmi Prideen tulisi näin paljon ihmisiä. Toisaalta, tapahtunutta edeltänyt kohu saattoi myös kannustaa näyttämään tukeaan tapahtumalle.

Vasta historian kolmas Saamenmaan Pride piti alunperin olla rajan toisella puolella Inarissa, mutta alkukesästä tapahtui jotain, jonka takia festivaali siirrettiinkin Norjan Kautokeinoon.

Kautokeinon kirkkoneuvosto päätti kesäkuussa, että se ei suostu vihkimään homopareja Kautokeinon kirkossa, vaikka se on Norjan kirkossa ollut vuosikausia mahdollista.

– Päätöstä siirtää Sápmi Pride Kautokeinoon siivittävät myös kunnanpapin puheet siitä, että homojen pitäisi taistella tunteita ja syntiä vastaan, ja että raamatun mukaan homous on syntiä. Tämän perusteella vaikuttaa siltä, että Kautokeinossa on vaikeaa elää homona, sanoi Lemet Ánde Stueng Sápmi Pride -organisaatiosta Ávvir-lehdelle kesäkuussa.

Sápmi Pride 2016
Martta Alajärvi / Yle

Kautokeino on saamelaiskulttuurin keskus, joka eroaa muista saamelaisten keskuksista siinä, että kirkolla on suhteessa suurempi rooli yhteiskunnallisessa elämässä. Kautokeinon Sápmi Pride alkoikin keskustelulla, jossa käsiteltiin homoseksuaalien roolia saamelaisessa kirkkoelämässä.

Sunnuntaina ohjelmassa oli vielä jumalanpalvelukseen osallistuminen Kautokeinon kirkossa.

Käsinkosketelma tunnelma

Lauantain kulkue oli suuri menestys ja tunnelma käsinkosketeltavan lämmin ja jopa liikuttunut.

Kulkue oli värikäs näky harmaana ja sateisena, ruskaa edeltävänä alkusyksyn päivänä. Pride-aktivistien asut loistivat kirkkaissa väreissä ja monet olivat koristelleet kasvonsa glitterillä.

Sápmi Pride 2016
Pirita Näkkäläjärvi / Yle

Kulkueeseen osallistui lisäksi saamenpukuisia ihmisiä, Norjan Saamenmaan kärkipoliitikkoja Kautokeinon kunnanjohtajasta työväenpuoleen suurkäräjäedustajaan ja aivan tavallisia paikallisia ihmisiä.

– Rakkautta, rakkautta! Me olemme queer ja me olemme täällä!, kaikuivat huudot kulkueen kärjestä, jota johdatti taiteilija Mimie Märak.

"Elää sellaisina kuin olemme"

Sápmi Pride -väen toiveista puhui Lemet Ánde Stueng ennen kulkueen laskeutumista alas Tietosiida-rakennuksen mäkeä ja sillan yli kohti paikallista supermarkettia.

Sápmi Pride 2016
Pirita Näkkäläjärvi / Yle

– Me vaadimme meille kuuluvaa oikeutta: elää sellaisina kuin olemme Saamenmaassa. Tässä me olemme. Paraatimme toimii symbolina vaatimuksellemme, Stueng lausui.

"Näetkö kuinka monta heitä on?"

Saamelaisten homoseksuaalien ja HLBTIQ-ihmisten esilletuominen Kautokeinossa oli monelle paikalliselle hyvin erityinen kokemus.

Sápmi Prider 2016
Pirita Näkkäläjärvi / Yle

Kulkueeseen osallistunut kautokeinolainen May-Kristin Sara Sjögren kertoi Ruotsin saamenradiolle, että hän itse ja hänen sukunsa ovat kokeneet kovia hänen seksualisuutensa takia ja että asian pohtiminen on ollut hänelle itselleen elämän ja kuoleman kysymys.

– Valitsin elämän, Sara Sjögren kiteytti kesken kulkueen.

Sápmi Pride 2016
Pirita Näkkälärvi / Yle

Kautokeinolainen Aili Skum oli yksi heistä, jotka kantoivat valtavaa Sápmi Pride -lippua kulkueen kärjessä. Hän kertoi ennen Sápmi Pride -tapahtumaa NRK Sápmille, että hän on ajoittain kokenut olevansa hyvin yksin Kautokeinossa.

Sápmi Pride 2016
Pirita Näkkäläjärvi / Yle

Kesken kulkueen Skumin vieressä kävellyt Bruun-Solbakk kysyikin Skumilta, että miltä tuntuu kävellä pridekulkueessa Kautokeinon läpi.

– Oletko ylpeä?

Skum ei liikutukseltaan saanut sanaa suustaan.

– Näetkö kuinka paljon heitä on!, vastasi Lemet Ánde Stueng hänen puolestaan.

Rauhallinen viikonloppu

Paikallinen sanomalehti oli etukäteen käsitellyt sitä tullaanko Kautokeinossa näkemään jonkinlaisia radikaaleja mielenilmauksia, tulevatko poliisit viikonlopuksi Kautokeinoon ja aikovatko prideaktiivit viedä sunnuntain jumalanpalvelukseen esimerkiksi lippuja.

Sápmi Pride 2016
Martta Alajärvi / Yle

Sápmi Pride -kulkue sujui loppujen lopuksi iloisissa, mutta rauhallisissa merkeissä.

Poliisit olivat lauantaina seuraamassa kulkuetta, jota seurasi myös paikallisten autojen letka. Joukossa oli tukijoiden lisäksi epäilemättä myös uteliaita.

Muuten Sápmi Pride ei juuri näkynyt Kautokeinon katukuvassa.

Sápmi Pride 2016 -girkostallan
Martta Alajärvi / Yle

Sunnuntain jumalanpalveluksessa Sápmi Pride -väkeä hädin tuskin erotti värikkäästä, saamenpukuisesta kirkkoväestä, jota oli tullut juhlistamaan muun muassa kaksia ristiäisiä.

Lisäksi paikalla oli paikallisen vammaisjärjestön ihmisiä.

Suomen puolelta vähän ihmisiä

Tällä kerta Sápmi Prideen ei ollut tullut kovin paljon ihmisiä Suomen puolelta. Suomen Saamelaiskäräjät ja Ruotsin Saamelaiskäräjät oli kutsuttu tapahtumaan, mutta kummastakaan ei ollut lähetetty edustajia.

Ivalosta Sápmi Prideen oli tullut Anne Olli.

– En olisi uskonut, että tänne tulee näin paljon ihmisiä. Nautin kulkueesta. Oli todella kylmä ja tuuli kovaa, mutta kulkueessa oli kuitenkin lämmin tunnelma.

Anne Olli, Sápmi Pride 2016
Martta Alajärvi / Yle

Anne Olli kertoo aikaisemmin osallistuneensa Rovaniemellä järjestettyyn Arctic Prideen. Kiirunassa ja Kaarasjoella järjestetyissä Sápmi Prideissa hän ei ollut käynyt ja Kautokeinon tapahtuma olikin hänen ensimmäinen Sápmi Pridensa.

– Tapahtumilla ei ole niin suurta eroa. Täällä tietysti kuulee omaa äidinkieltä, meidän kultaista kieltämme. Täällä tunturien keskellä on kotoisampi olo. Se on tietenkin suuri ero, kun vertaa kaupunkitunnelmaan, Olli sanoo.

"Saamelaiset homoseksuaalit vaarassa sulautua valtaväestöön"

Kautokeinon Sápmi Pridessa kävi selvästi ilmi, että saamelaiskulttuurin ylläpitäminen on hyvin tärkeää myös saamelaiselle HLBTIQ-väelle.

Lemet Ánde Stueng kysyi perjantain paneelikeskustelussa Norjan Saamelaiskäräjien presidentti Aili Keskitalolta, Kautokeinon kunnanjohtaja Johan Vasaralta ja työväenpuolueen suurkäräjäedustaja Helga Pederseniltä, että mitä he aikovat tehdä saamelaisten HLBTIQ-ihmisten saamelaiskulttuurin elvyttämisen eteen.

Svein Henriksen (gur./vas.), Helga Pedersen, Aili Keskitalo, Dávvet Bruun-Solbakk ja Johan Vasara
Pirita Näkkäläjärvi / Yle

– Tunnen monia saamelaisia homoseksuaaleja, jotka ovat yleisten asenteiden takia joutuneet muuttamaan Etelä-Norjaan, -Ruotsiin ja -Suomeen. Heidän kulttuurinsa on vaarassa ja he ovat vaarassa sulautua valtaväestöön, Stueng huomautti NRK Sápmin striimaamassa paneelikeskustelussa (siirryt toiseen palveluun).

Saamelaisille HLBTIQ-ihmisille uusi järjestö

Saamelaisten HLBTIQ-ihmisten aseman parantamiseksi Sápmi Pridessa perustettiin jo toinen yhdistys.

Queer Sámit -yhdistys perustettiin kaksi vuotta sitten Kiirunan Sápmi Pridessä, mutta se on jo ehtinyt lopettaa toimintansa.

Sápmi Pride 2016
Pirita Näkkäläjärvi / Yle

Tilalle tuli Gabba, Valkoinen poro, jonka puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Dávvet Bruun-Solbakk. Nimi viittaa siihen, että saamelaiset pitävät vitivalkoista poroa erikoisena ja hienona.

– Aivan ensimmäiseksi haluamme tehdä töitä sen eteen, että saamelaiset queer-ihmiset voivat ja uskaltavat elää Saamenmassa avoimesti ja että on helpompaa olla avoimesti saamelainen queer, Bruun-Solbakk linjasi.

"Visiona olla näkyvillä"

Kautokeinon kunnassa työskentelevä Aili Skum toi perjantain paneelikeskustelussa esille, että vaikka prideliput liehuivat jo perjantaina Kautokeinon keskustassa, niin esimerkiksi lastentarhoissa ei ollut keskusteltu Sápmi Pridesta mitään.

Kysyttäessä Skumille oli kerrottu, että lastentarhanopettajilla ei ole tarpeeksi tietoa homoseksuaaleista ja saamelaisista HLBTIQ-ihmisistä.

– Uuden yhdistyksen visiona on tietysti olla näkyvillä saamelaisessa yhteiskunnassa. Aiomme tuoda aktiivisesti ehdotuksia ja lausuntoja saamelaisille julkisille toimijoille siitä, miten me saamelaiset queer-ihmiset haluaisimme yhteiskuntaa kehittää, Bruun-Solbakk kertoo.

Ensi vuonna Sápmi Pride tullee Kiirunan, Kaarasjoen ja Kautokeinon jälkeen viimein Suomen puolen saamelaiskeskus Inariin.

Sápmi Pride 2016
Pirita Näkkäläjärvi / Yle
Lue seuraavaksi