Tutkijaryhmä: Ihmisen esiäiti "Lucy" saattoi kuolla pudottuaan puusta

Tutkijaryhmän mukaan sen tutkimat murtumat Lucyn luissa ovat samanlaisia, kuin esimerkiksi autokolarien uhreilla ja pudottaessa korkealta. Kaikki tutkijat eivät kuitenkaan ole samaa mieltä uusimpien löydöksien kanssa.

Ulkomaat
Lucyn luurangon jäljennös museossa Addis Abebassa, Etiopiassa 20. maaliskuuta 2016.
Lucyn luurangon jäljennös museossa Addis Abebassa, Etiopiassa 20. maaliskuuta 2016.AOP

Maanantaina julkaistun tutkimuksen mukaan yli 3 miljoonaa vuotta sitten elänyt ihmisen muinainen sukulainen "Lucy" saattoi kuolla pudottuaan puusta.

Yksi maailman kuuluisimmista fossiileista, Lucy, jonka luurangosta 40 prosenttia löytyi Etiopiasta vuonna 1974, kuului Australopithecus afarensis -lajiin. Laji on sukupuuttoon kuollut varhainen ihmisen sukulaislaji, joka eli Afrikassa 3-4 miljoonaa vuotta sitten. Kuollessaan noin 3,2 miljoonaa vuotta sitten noin metrin mittainen Lucy oli nuori aikuinen.

Yhdysvaltalaisten ja etiopialaisten tutkijoiden ryhmä, jonka löydökset julkaistiin tiedelehti Naturessa (siirryt toiseen palveluun), tutki Lucyn luiden murtumia korkearesoluutioisten kolmiulotteisten tietokonekerroskuvien avulla. Tutkijoiden mukaan Lucyn oikean käden luista löytyi murtumia, jotka viittaavat putoamiseen korkealta. Tutkijaryhmän mukaan vastaavanlaiset vammat ovat tyypillisiä myös autokolareiden uhreille.

Lucyn vammat viittaavat siihen, että se ojensi kätensä eteenpäin osuessaan maahan. Lucy putosi tutkijoiden mukaan jalat edellä "huomattavalta korkeudelta" ja otti sen jälkeen putouksen vastaan käsillään. Maahan osuminen olisi ilmeisesti aiheuttanut Lucylle vakavat sisäiset vammat.

Tutkijoiden mukaan Lucy olisi pudonnut vähintään yli 12 metrin korkeudesta ja osuessaan maahan Lucyn vauhti oli yli 55 kilometriä tunnissa.

Luissa myös useita muita murtumia

Käden murtuneen luiden lisäksi tutkijat löysivät useita muita murtumia muun muassa Lucyn vasemmassa olkapäässä, oikeassa nilkassa sekä vasemmassa polvessa.

Vammat viittaavat siihen, että Lucy ojensi kätensä yrittäessään hidastaa putoamistaan, sanoi yksi tutkijaryhmän jäsenistä, Texasin yliopiston antropologi ja professori John Kappelman.

– Siitä tiedämme, että Lucy oli tajuissaan törmäyshetkellä ja välittömästi sen jälkeen, Kappelman sanoi.

Kappelmanin mukaan Lucy todennäköisesti kuoli nopeasti.

Lucyn luurangon jäljennös museossa Addis Abebassa, Etiopiassa 8.huthikuuta 2009.
Lucyn luurangon jäljennös museossa Addis Abebassa, Etiopiassa 8.huthikuuta 2009.AOP

Kaikki tutkijat eivät usko uusiin tuloksiin

Lucyn kuoleman syystä ei ole ollut yleisesti hyväksyttyä teoriaa. Tätä ennen on uskottu, että luiden murtumat ovat peräisin Lucyn kuoleman jälkeiseltä ajalta.

Useat tutkijat, mukaan lukien Lucyn löytänyt Arizonan osavaltion yliopiston Donald Johanson, ovat kuitenkin eri mieltä nyt tehtyjen löydösten kanssa. Heidän mukaansa Lucyn luiden murtumat ovat tarkasti dokumentoituja, ja ne ovat syntyneet sen kuoleman jälkeen fossiilisoitumisen ja muun muassa eroosion vaikutuksesta.

Paleoantropologi Tim White Kalifornian Berkeleyn yliopistosta sanoi tutkimuksen julkistamisen jälkeen, että tutkijaryhmä näyttää keskittyneen vain murtumiin, jotka he pystyivät yhdistämään oletettuun putoamiseen, ja jättivät lukuisat muut murtumat huomiotta.

Myös Johanson sanoi, ettei Lucyn kuolinsyystä ole varmoja todisteita.

Tutkijaryhmän mukaan Lucyn murtumissa ei ollut merkkejä paranemisesta, mikä viittaisi siihen, että ne tapahtuivat kuoleman aikaan. Myös oikea olkaluu oli murtunut tavalla, jota ei yleensä nähdä fossiileissa. Ortopedi vahvisti tutkijoiden löydösten olevan melko yhdenmukaisia erilaisten törmäysonnettomuuksien aiheuttamien vammojen kanssa, mukaan lukien putoaminen korkealta.

Heikensikö pystyssä käveleminen taitoa kiipeillä puissa?

Aikoinaan Lucyn löytyminen täytti suuren aukon ihmisen sukupuussa. Ei ole kuitenkaan varmaa, oliko Lucyn laji ihmisen suora esi-isä, vai kaukaisempi sukulainen.

Lucylla oli apinamaiset pää, leuka ja hampaat, mutta se käveli ihmisten tavoin pystyssä. Tutkijaryhmän löydökset antavat lisätodisteita siitä, että Lucyn lajin edustajat viettivät ainakin osan ajastaan puissa. Tutkijoiden mukaan fyysiset muutokset, jotka mahdollistivat kävelemisen pystyssä, saattoivat myös vähentää Lucyn lajin kykyä liikkua puissa, mikä olisi johtanut useampiin putoamisiin.

Tutkimusta on ehditty pitää myös tärkeänä lisänä tutkittaessa sitä, miten evoluutio muutti ihmisen esi-isät puissa elävistä keräilijöistä nykyihmisen kaltaisiksi.

Jotkut tutkijat huomauttavat kuitenkin, että on olemassa todisteita siitä, että myös orangit ja simpanssit saattavat pudota puista, vaikka ne viettävät niissä enemmän aikaa kuin Lucyn laji.

Lähteet: AP, AFP, Yle Uutiset