Analyysi: Päätös Brasilian presidentin kohtalosta on ennen kaikkea poliittinen

Presidentti Dilma Rousseffin puhe senaatissa uhkui samaa tarmoa, jolla hän on viime kuukaudet pyrkinyt vakuuttamaan syyttömyytensä. Päätös Rousseffin kohtalosta on ennen kaikkea poliittinen, kirjoittaa Ylen Brasilian-kirjeenvaihtaja Heidi Lipsanen.

Yle maailmalla
Rousseff ja hänen asianajajansa Jose Eduardo Cardozo senaatin kuulustelussa maanantaina 29. elokuuta.
Rousseff ja hänen asianajajansa Jose Eduardo Cardozo senaatin kuulustelussa maanantaina 29. elokuuta.Cadu Gomes / EPA

Presidentti Dilma Rousseff palasi maanantaina politiikan estradille ensimmäistä kertaa sen jälkeen kun senaatti lähetti hänet toukokuussa jäähylle virkasyytetutkinnan ajaksi.

Senaatti kokoontui maanantaina kuulemaan Rousseffin puolustuspuhetta virkasyytteen viimeisessä käsittelyssä. Paikalla oli myös Rousseffin karismaattinen edeltäjä ja mentori, korruptiosta epäilty Luiz Inácio Lula da Silva.

– Tulin katsomaan teitä suoraan silmiin ja mitään piilottelemattoman ihmisen mielenrauhalla sanomaan, etten ole toiminut vastuuttomasti. En tehnyt niitä virheitä, joista minua epäoikeudenmukaisesti ja mielivaltaisesti syytetään, Rousseff sanoi täydelle salille.

Paljon odotettu puhe uhkui samaa tarmoa, jolla Rousseff on viime kuukaudet pyrkinyt vakuuttamaan syyttömyytensä.

Presidentti mainitsi tulleensa 54 miljoonan brasilialaisen äänellä valituksi vuonna 2014 ja painotti demokratian ja oikeusvaltion tärkeyttä. Hän viittasi useaan otteeseen menneisyyteensä sotilasdiktatuurin kiduttamana vasemmistosissinä ja sanoi virkasyytettä eliitin suunnittelemaksi vallankaappaukseksi.

Rousseffin mukaan samantapaisia valtaa havittelevia salaliittoja on syntynyt monen Latinalaisen Amerikan maan historiassa aikoina, jolloin poliittisen ja talouseliitin intressit ovat vaarantuneet vaaleissa eikä lailliseen viraltapanoon ole löytynyt oikeudellisia syitä.

Hän mainitsi kolme Brasilian aikaisempaa presidenttiä, joilla hänen mukaansa oli samantapainen kohtalo: Getúlio Vargas, Juscelino Kubitscheck ja João Goulart.

Brasilian senaatti kokoontui maanantaina kuulemaan Dilma Rousseffia.
Brasilian senaatti kokoontui maanantaina kuulemaan Dilma Rousseffia.Cadu Gomes / EPA

Rousseff: Näyttöä virkavirheestä ei ole

Oppositio syyttää työväenpuoluetta edustavaa Rousseffia kahdesta virkavirheestä. Rousseffin epäillään tehneen budjettiin huomattavia muutoksia ilman kongressin hyväksyntää ja myöhästyneen maataloustukiin tarkoitettujen varojen takaisinmaksussa valtionpankeille. Myöhästymisestä johtuen varoja voidaan tulkita lainaksi pankeilta liittovaltiolle, mikä Brasiliassa on laitonta.

Rousseff painotti, ettei selvää näyttöä virkavirheestä ole ja että syytteet ovat pelkkiä tekosyitä, joilla hänet koetetaan syrjäyttää juridisen retoriikan keinoin.

Presidentti sanoi toimineensa yhteiskunnan edun mukaisesti aikana, jolloin talouskriisi iski maahan ja valtion toimivuus oli taattava budjettimuutoksin. Maataloustukien rahoitusjärjestelyistä vastuuta kantaa valtiovarainministeriö, ei presidentti, Rousseff sanoi.

Väliaikaiseksi presidentiksi nousseelle Michel Temerille ei herunut ylistyksiä. Dilma Rousseff kutsui Temerin väliaikaishallitusta vallananastajaksi ja mainitsi, ettei hallituksessa ole ainoatakaan naisministeriä, vaikka vuonna 2014 äänestäjät olivat valinneet Brasilian historian ensimmäisen naispresidentin jatkamaan vallassa.

Puheen jälkeen senaatissa alkoi tenttaus, jossa Rousseff vastasi senaattoreiden kysymyksiin. Istunto jatkui maanantaina yöhön asti.

Puhe tärkeämpi historian kuin tuomion kannalta

Presidentin virkasyyte on myllertänyt Brasilian politiikkaa aina viime vuoden lopulta lähtien. Syytettä on viety eteenpäin äänestyksissä niin kongressin alahuoneessa kuin senaatissa. Jälkimmäinen on äänestänyt jo kahdesti virkasyytekäsittelyn jatkumisen puolesta, viimeksi olympialaisten aikana äänin 59–21.

Tiistaina tai keskiviikkona pidettävässä lopullisessa äänestyksessä 81 senaattorista 54:n pitäisi äänestää virkasyytteen puolesta, jotta Rousseff menettäisi lopullisesti virkansa. Siinä tapauksessa varapresidentti Michel Temeristä tulisi presidentti vuonna 2018 pidettäviin vaaleihin asti.

Vaikka Rousseffin toimia on puitu oikeusprosessille tyypillisin tavoin ja äänestystä valvoo korkeimman oikeuden tuomari, päätös Rousseffin kohtalosta on ennen kaikkea poliittinen. Aikaisemmat äänestykset ennakoivat lopullista tuomiota, jonka luonteesta ei ole epäselvyyttä.

Viimeisen käsittelyn neljäntenä päivänä kuultu puhe onkin Brasiliassa nähty tärkeämpänä historian kuin tuomion kannalta.

Rousseff halusi olla senaatissa läsnä puolustamassa itseään ja sitä, miten hän tulee jäämään Brasilian historiaan. Hän uhmasikin puheessaan senaattoreita ja totesi, että historia tulisi tuomitsemaan heidät, jos demokraattisesti valittu presidentti erotettaisiin väärin perustein.

Huonot ajat Rousseffia vastaan

Senaatin monituntiseksi venyneen kyselytuokion aikana moni senaattori syytti Rousseffia maata riivaavasta talouskriisistä ja kasvavasta työttömyydestä.

Tällä viikolla Brasilia keskittyy seuraamaan menettääkö  presidentti Rousseff virkansa senaatin äänestyksessä.
Tällä viikolla Brasilia keskittyy seuraamaan, menettääkö presidentti Rousseff virkansa senaatin äänestyksessä.Heidi Lipsanen / Yle

Vuosien 2013 ja 2016 välillä Brasilian talous supistuikin liki seitsemän prosenttia ja työttömyys kasvoi runsaasta kuudesta prosentista runsaaseen yhteentoista. Virkasyytteellä ei kuitenkaan ainakaan teoriassa ole tekemistä maan taloudellisen kehityksen kanssa.

Brasilian ahdinko on luonnollisesti vaikuttanut työväenpuolueen ja tuttavallisesti Dilmana tunnetun presidentin kannatukseen, joka romahti sen jälkeen kun hänet oli valittu toiselle kaudelleen vuonna 2014.

Lisäksi öljy-yhtiö Petrobrasiin kohdistunut korruptiotutkinta on paljastanut jättimäisen poliitikkojen ja yrityspomojen virittämän lahjusvyyhdin, jossa työväenpuolueella on ollut osansa. Vaikka Dilmaa ei ole toistaiseksi syytetty korruptiosta, hän toimi Petrobrasin hallituksessa tärkeässä roolissa lahjusvyyhdin aikana.

Puheessaan Dilma sanoi joutuneensa maksamaan kalliin hinnan siitä, ettei suostunut pysäyttämään Petrobrasiin kohdistunutta korruptiotutkintaa. Hänen mukaansa korruptoituneet kansanedustajat koettavat salakavalasti päästä hänestä eroon, jotta he vielä voisivat säästää itsensä tuomiolta.

Operaatio "autopesuna" tunnetun tutkinnan paljastama korruptioskandaali on johtanut jo yhteensä 106 poliitikon, virkamiehen ja yritysjohtajan tuomioon. Korkein oikeus tutkii lisäksi liki neljääsataa korruptioon mahdollisesti sortunutta yritystä ja henkilöä, joista suuri osa on poliitikkoja.

Brasilialaisten kiinnostus politiikkaan lopahtanut

Brasilialaisista paistaa entistä voimakkaammin tyytymättömyys politiikkaa kohtaan. Maanantaiaamuna vain harva riolainen pysähtyi keskustan kahviloiden avoimien televisioiden eteen kuuntelemaan Rousseffin puhetta.

Vain harva oli pysähtynyt keskustan kahviloiden televisioden ääreen seuraamaan Dilma Rousseffin todennäköisesti viimeistä puhetta presidenttinä.
Vain harva oli pysähtynyt keskustan kahviloiden televisioden ääreen seuraamaan Dilma Rousseffin todennäköisesti viimeistä puhetta presidenttinä.Heidi Lipsanen / Yle

Kahvia hörppivältä Milton Costalta ei herunut armoa tuomittavalle presidentille. Costa työskentelee kaivosalan yrityksessä, joka on tällä hetkellä suurten irtisanomisten kourissa.

– Työväenpuolue on tuhonnut tämän maan. He ovat tuhonneet valtion yritykset ja sen myötä myös yksityiset ovat tuhon partaalla. Maassa on heidän takiaan suuri työttömyys, hän sanoo.

Kahvilan työntekijä Joäo Vanhales da Silva haluaisi nähdä koko poliittisen eliitin vaihtuvan, ei vain presidentin.

– Paljon pahempia virheitä tehneet jäivät nauramaan Dilmalle päin naamaa. Dilma tuli omien liittolaistensa pettämiksi, hän katsoo.

– Aluksi ajattelin, että virkasyytteessä oli jotain perää, mutta nyt alan ymmärtää, että kyseessä on vallankaappaus, sanoo puolestaan television äärellä aamiaistaan syövä kauppias Jonathan Freiere.

Freieren lukemien lehtijuttujen mukaan virkasyytteeseen johtivat kansanedustajien juonittelut. Vaikka Michel Temerin hallitus on saanut taloutta uudelleen raiteille ja investointeja on alkanut tulla maahan, Freieren mielestä hallituksen huomio on muualla kuin kansan syvissä riveissä.

– Temer suosii yrittäjiä eikä työntekijöitä. Hänellä on lakialoitteita, jotka lisäävät työn taakkaa ja vähentävät etuuksia. Se on taantumuksellista politiikkaa, Freiere sanoo.