Turvapaikanhakijat jumissa Kreikan pakolaisleireillä – “Emme jaksa enää epätietoisuutta”

Pitkään jatkunut epätietoisuus ahdistaa turvapaikanhakijoita Ellinikon pakolaisleirillä Ateenassa. Turvapaikkahakemusten käsittely on Kreikassa pahoin viivästynyt.

Yle maailmalla
Afganistanilainen Fateme Ahmadi alkaa menettää toivon turvalliseen elämään lapsilleen.
Afganistanilainen Fateme Ahmadi haluaisi pois pakolaisleiriltä Kreikasta johonkin toiseen EU-maahan.Sara Saure / Yle

Ellinikon-pakolaisleirillä on roskaista ja päiväsaikaan niin polttavan kuuma, että teltoissa ei voi oleskella.

Ateenan eteläosassa sijaitsevalla leirillä ja sen vieressä olevilla kahdella mulla leirillä asuu runsaat 2000 turvapaikanhakijaa. Osa heistä majoittuu alueella tyhjillään olevissa ja viileämmissä olympiahalleissa, mutta suurin osa asuu taivasalla kuumissa teltoissa.

Afganistanilaisesta viiden lapsen äidistä Fateme Ahmadista huokuu uupumus.

Hän on perheineen anonut turvapaikkaa Kreikasta, mistä he haluaisivat myöhemmin toiseen EU-maahan unionin sisäisten siirtojen ohjelman kautta.

Tulevaisuus on kuitenkin hämärän peitossa.

– Emme jaksa enää epätietoisuutta. Meitä ei kerrota turvapaikkapäätöksen aikataulusta mitään, Fateme Ahmad sanoo.

Ahmadin perheen tavoin Ellinikon leirin muut asukkaat ovat tulleet Kreikkaan ennen maaliskuussa solmittua EU:n ja Turkin välistä turvapaikanhakijoiden palautussopimusta.

Se tarkoittaa, että mikäli turvapaikanhakijoille ei myönnetä turvapaikkaa Kreikasta, heidät palautetaan kotimaihinsa.

Pakolaiset haluavat tehdä muutakin kuin odottaa

Monet Ellinikon leirin turvapaikanhakijoista eivät ole jaksaneet odottelua ja epätietoisuutta. Noin kolmisentuhatta ihmistä onkin jo hävinnyt leiriltä salakuljettajien matkaan.

Jätehuolto on pakolaisleirillä puutteellinen.
Jätehuolto Ellinikon pakolaisleirillä on puutteellinen.Sara Saure / Yle

Jääminen leirille on monelle henkisesti raskasta. Lapsille piirustuspajaa leirillä vetävä afganistanilainen turvapaikanhakija kertoo, että jatkuva epävarmuus aiheuttaa monille leirin asukkaille mielenterveysongelmia.

– Työlläni taideopettajana haluan osoittaa EU:lle, että me turvapaikanhakijatkin voimme tehdä jotain hyödyllistä odottaessamme, Mohammad Asef Azimi sanoo.

Kreikka helpottaa turvapaikan hakemista

Turvapaikkapäätöksen saamiseen voi kulua Kreikassa jopa puolitoista vuotta. Päätöksen saamista on hidastanut hankala rekisteröityminen turvapaikanhakijaksi.

Pakolaiset pakenevat keskipäivän kuumuutta olympiahallin sisätiloihin.
Pakolaiset pakenevat keskipäivän kuumuutta olympiahallin sisätiloihin.Sara Saure / Yle

Nyt Kreikka pyrkii nopeuttamaan turvapaikkapäätösten tekemistä.

Aikaisemmin pakolaiset joutuivat kertomaan itsestään viranomaisille nettipuhelun välityksellä tehtävässä haastattelussa. Nyt viranomaiset ovat keränneet tiedot suoraan pakolaisleireiltä Ateenassa ja Pohjois-Kreikassa. Tämän pitäisi nopeuttaa turvapaikkamenettelyä.

Kreikka on luvannut kaikille mantereen puolella oleville turvapaikanhakijoille syyskuussa tekstiviestillä tiedon siitä, miten turvapaikkamenettely jatkuu.

Palautussopimus vaarassa

Jo nyt Kreikan kyky auttaa turvapaikanhakijoita on äärirajoilla, sillä maassa on jumissa edelleen noin 60 0000 pakolaista ja siirtolaista.

Siksi pelko EU-Turkki -palautussopimuksen mahdollisesta vesittymisestä on ilmeinen Kreikassa. Jos näin kävisi, tietäisi se Kreikkaan jälleen suurta pakolaisten määrää.

Nykyisen palautussopimuksen mukaan Turkista Kreikkaan laitonta merireittiä tulevat turvapaikanhakijat palautetaan Turkkiin, mikäli he eivät saa turvapaikkaa Kreikasta.

Palautussopimus voi kuitenkin vesittyä muun muassa siksi, että Turkki vaatii kansalaisilleen viisumivapauden nopeuttamista EU:hun.

Palautukset Kreikasta Turkkiin ovat tähän mennessä edenneet hyvin hitaasti. Turkkiin on palautettu EU-Turkki -sopimuksen mukaisesti vain 482 pakolaista.

Viivytys johtuu pääasiassa siitä, että pakolaiset tekevät kielteisistä turvapaikkapäätöksistä valituksia. Jokaisen päätöksen kohdalla on varmistettava, että palautus ei riko kansainvälistä lakia.

Kreikkalaiset sanomalehdet ovat esittäneet huolen, onko Turkki ylipäätään vallankaappausyrityksen jälkeen turvallinen maa palautuksille.