Trooppisia tauteja nitistetään hyttysten geenimuuntelulla – Miksei myös punkin borrelioosia?

On vaikeaa saada aikaiseksi geenimuunneltu puutiaiskoiras, joka miellyttäisi kaikkia naaraita, sanoo suomalainen asiantuntija.

hyttyset
Koiran ihosta löytynyt punkki.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Maailmalla on onnistuttu vähentämään ainakin paikallisesti hyttysiä, jotka levittävät vaarallisia tauteja.

Esimerkiksi brasilialaisessa Piracicaban kaupungissa vapautettiin miljoonia koirashyttysiä, joita oli muunneltu niin, että niiden jälkeläiset kuolivat. Hyttysten määrä väheni – ja niin kävi myös denguekuumetapauksille. Sairastapauksia oli yli 90 prosenttia vähemmän.

Nyt Brasilia aikoo kaupallistaa tekniikan, ja maailmalla on jo kiinnostuttu. Se voisi toimia myös zikavirusta levittäviin hyttysiin.

Englantilaisen Imperial College Londonin tutkimusryhmän kerrottiin muutama vuosi sitten muuttaneen erään malariaa levittävän hyttyslajin perimää niin, että lähes kaikki jälkeläiset olivat koiraspuolisia.

Laboratoriokokeen tulos oli, että neljä viidestä hyttyspopulaatiosta kuoli kuuden sukupolven kuluessa naaraiden puutteen takia.

Hyttysen hävittäminen voi onnistua paikallisesti

Suomessa hyttyset eivät nykyisin levitä vaarallisia tauteja, mutta omat riesamme on meilläkin. Viime vuosina huolta on aiheuttanut erityisesti puutiainen eli punkki, joka levittää borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta.

Puutiaisaivotulehdus on estettävissä etukäteen annettavalla rokotteella, mutta borrelioosi on hankalampi tapaus, jos se pääsee leviämään elimistöön.

Voisiko geenimuuntelun avulla hävittää puutiaisen Suomesta tai ainakin muuttaa sitä niin, ettei se enää levitä vaarallisia tauteja?

Hyönteistutkija, dosentti Lena Huldén Helsingin yliopiston metsätieteen laitokselta ei lupaa pikaisia tuloksia.

Jos yksi laji häviää, voi kilpaileva laji tulla tilalle.

Lena Huldén

Huldénin mukaan kamppailu tauteja levittäviä hyttysiäkään vastaan ei ole ollut helppo. Esimerkiksi useat eri hyttyslajit levittävät malariaa, ja koska ne parittelevat vain keskenään, ei yhden lajin geenien manipulointi riitä.

– Jos yksi laji häviää, voi kilpaileva laji tulla tilalle, sanoo Huldén.

Malariahyttynen iholla.
Malariaa levittävä hyttynen.Stephen Morrison / EPA

Ja jos vaikkapa zika tai denguekuume halutaan hävittää, pitää alueelle levittää lähes päivittäin lisää hyttysiä, koska geenimuunnellut koiraat elävät luonnossa vain kaksi päivää.

Huldénin mukaan hyttysten hävittäminen voi onnistua paikallisesti. Jos vaikka Brasiliassa on kylä, jossa on hurjasti esimerkiksi keltakuumetta levittäviä hyttysiä, voidaan epidemia saada hallintaan.

Puutiaiset ovat hyttysiä vaikeampi tapaus

Hyttysiä on yritetty hävittää maan päältä enemmän kuin mitään muuta eläintä. Menestys ei silti ole ollut kovin kummoista. Huldén ei lupaa pikavoittoja myöskään kamppailulle puutiaisia vastaan.

Toinen tykkää äidistä ja toinen tyttärestä.

Lena Huldén

Luonnossa on tiettyä variaatiota, mutta geenimuunnellut koiraat ovat kaikki samanlaisia. Onkin vaikeaa saada aikaiseksi koiras, joka miellyttäisi kaikkia naaraita. Esimerkiksi Helsingissä naaraat saattavat suosia vähän erilaisia koiraita kuin Turussa.

– Toinen tykkää äidistä ja toinen tyttärestä, Huldén vertaa.

Lisäksi hyttyskoiraat eivät nauti verta. Sen sijaan jos luontoon kylvetään miljoonia geenimuunneltuja puutiaisia, tarvitsevat ne periaatteessa kolme veriateriaa. Ongelma saattaisi siis vain sakeentua.

Biologinen sodankäynti voisi toimia paremmin

Puutiaisten kohdalla kannattaisi ehkä suosia biologista torjuntaa, sanoo Lena Huldén. Punkeilla on lajikohtaisia loispistiäisiä, joita yritetään kasvattaa Hollannissa äskettäin käynnistyneessä tutkimuksessa.

Loisten kasvattaminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Hyvä uutinen sen sijaan on, että samoja loisia esiintyy myös meillä, mikä tarkoittaa, että ne ovat luontomme kannalta turvallisia.

Vaikka puutiaisten määrä on lisääntynyt, ei niitä ole vielä yhtä paljon kuin 1940-luvun lopulla. Tuolloin nautoja oli jopa kaksi miljoonaa ja suurta osaa niistä laidunnettiin metsissä. Kun lehmiä pantiin myöhemmin suuria määriä lihoiksi, romahti myös puutiaiskanta, muistuttaa Huldén.

Nykyisin kanta taas elpyy, kun metsissä on yhä enemmän isoja nisäkkäitä: hirviä, valkohäntä- ja metsäkauriita.