Toinen maailmansota, natsit ja Mannerheim – poimintoja syksyn tietokirjamerestä

Historia kiinnostaa. Ainakin, mikäli mittarina käytetään syksyn tietokirjatarjontaa. Etsimme kustantamojen syyskatalogeista tärppejä, toistuvia teemoja ja pieniä kulttuuritekoja.

kirjallisuus
Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

1. Mannerheim – hulttio?

Mannerheimin syntymästä tulee ensi kesänä kuluneeksi 150 vuotta. Liekö se innostanut kirjoittamaan useampiakin teoksia tästä Suomen suurimmasta. Kustantajat tuntuvat luottavan marskin vetovoimaan ja siihen, että hänestä löytyy vielä uutta sanottavaa.

Pari vuotta vanhemmasta Sibeliuksestakin kirjoittanut sotahistorioitsija Martti Turtola yrittää löytää ihmisen legendan takaa. Esseetyyliin kirjoitettu _Mannerheim. Historiantutkijan henkilökuva Mannerheimista _(Tammi)lupaa tuoda esiin myös virheitä, joita johtaja teki.

Toinen historioitsija Teemu Keskisarja keskittyy Mannerheimin nuoruusvuosiin Hulttio-kirjassaan (Siltala). Keskisarja käsitteli teemaa Ylellä viime vuodenvaihteessa esitetyssä Pimeä historia -tv-sarjassa. Keskisarja löysi todisteita Mannerheimin homoseksuaalisuudesta ja pohti sen vaikutusta tulevan suurmiehen uraan.

Mannerheimilla oli tunnetusti luottomiehensä. Yksi pitkäaikaisimmista oli teollisuusmies ja kenraali Rudolf Walden, joka on aiheena Keijo K. Kulhan teoksessa Marski ja hänen varjonsa _(Docendo)._

Pirkko Turpeinen-Saari yrittää päästä Mannerheimin pään sisään. Lahtari, punikki ja teurastaja (Into) on psykiatrin tulkinta paitsi Mannerheimista myös punakaartin komentajasta Kullervo Mannerista ja Ratko Mladicista.

2. Mainio pikku sota

Toinen ehtymätön aarreaitta tietokirjailijoille on sota. Syksyn aikana ilmestyy joukko teoksia, joissa on onnistuttu löytämään uusi tulkinta sotatapahtumista, unohduksiin jäänyt episodi tai katsotaan sotaa uudesta näkökulmasta.

Ruma sota -teoksellaan Tieto-Finlandia-ehdokkuuden saaneet Sari Näre ja Jenni Kirves jatkavat sodan tarkastelua muusta kuin rintamanäkökulmasta. Sodalla oli vaikutusta myös seksuaalisuuteen ja sukupuolikulttuuriin, kuten _Sota ja seksi _(Tammi) osoittaa.

Antti Hietalahti antaa uuden selityksen Talvisodan syttymiselle. Molotov-Ribbentrop -sopimuksen sijaan keskeistä olisikin ollut Petsamon nikkeli, jota Saksa himoitsi. _Talvisodan salainen strategia _(Otava) on jo herättänyt keskustelua.

Kiinnostavaa on myös se, kuinka Talvisotaa seurattiin länsinaapurissamme – etenkin kun tarkkailijana on maailmankuulu lastenkirjailija Astrid Lindgren. Astrid Lindgrenin sotapäiväkirjat 1939-1945 (WSOY) ilmestyivät viime vuonna Ruotsissa ja nyt ne on käännetty suomeksi. Sotapäiväkirjoja pidetään Lindgrenin ensimmäisenä merkittävänä teoksena, joka syntyi siis ennen Peppiä, Eemeliä ja kumppaneita.

Entä mitä teki brittiläinen lentotukialus Suomen aluevesillä, Koivistonlahdella vuonna 1919? Tästä unholaan jääneestä episodista kertoo Mikko Ylikangas hauskasti nimetyssä teoksessaan Mainio pikku sota (Atena). Tapahtumillla oli kauaskantoiset seuraukset: Ylikangas näkee tapahtumasarjassa peräti talvisodan alkusoiton.

3. Klassikkohylly karttuu

Yhtenä kansakunnan sivistyksen mittarina voi pitää sitä, kuinka hyvin maailman kirjallisuuden klassikoita löytyy äidinkielelle käännettynä. Suomenkielinen klassikkohylly on yhä varsin vajaa, mutta täydentyy pikkuhiljaa. Etenkin pienkustantamot tekevät tärkeää sivistystyötä.

Docendo julkaisee alkusyksystä juutalaisen filosofin Hannah Arendtin aikanaan kohua herättäneen reportaasin natsijohtaja Adolf Eichmannin oikeudenkäynnistä. Arendtin keskeinen teesi oli se, että kansanmurhaaja olikin tavallinen ihminen, ei poikkeusyksilö. Myöhemmin muun muassa historioitsija Daniel Goldhagen päätyi saman suuntaiseen johtopäätökseen tutkiessaan tavallisten saksalaisten suhdetta juutalaisten kansanmurhaan. Eichmann Jerusalemissa – raportti pahuuden arkipäiväisyydestä.

Arendtin oppi-isiä oli Königsbergin nykyisen Kaliningradin suuri poika Immanuel Kant. _Käytännöllisen järjen kritiikki _(Gaudeamus) on Kantin keskeisiä moraalifilosofisia teoksia.

Anarkistit ovat olleet viime aikoina otsikoissa tuon tuosta, olipa sitten kyse itsenäisyyspäivän mielenosoituksista, maahanmuuton aiheuttamasta kipuilusta tai punkkareista. Mutta mistä anarkismissa alun pitäen oli kysymys? Aatteen kansaisän, venäläisen Mihail Bakuninin _Jumala ja Valtio _(Savukeidas)ilmestyi alkukielellä jo 1882, ja nyt siis suomeksi.

4. Uutisten ymmärtämiseen

Kaivosteollisuus on saanut synkkää julkisuutta Talvivaaran myötä, mutta myös kansainväliset kaivosyhtiöt ovat herättäneet huolta. Palkitun journalistin Elina Grundströmin _Malminetsijät _(S&S) valaisee ulkomaisten kaivosyhtiöiden toimintaa Suomessa.

Entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero purkaa ajatuksiaan Suomeen kohdistuvista turvallisuusuhkista. Kirjan nimen perusteella aiheitta huoleen on. _Sisäinen turvallisuus horjuu _(Docendo).

Kun toinen veteraani, valtiovarainministeriön entinen valtiosihteeri Raimo Sailas käy läpi elämäänsä, tapahtumat hahmottuvat talouskriisien kautta. Niistä viimeisin, vuoden 2008 kansainvälinen finanssikriisi näivettää yhä Suomea. _Laman taittaja – Raimo Sailas ja kolme talouskriisiä _(Otava).

Parempaa tulevaisuutta etsivät myös entinen presidentti, diplomaatti ja journalisti. Martti Ahtisaaren, Jaakko Iloniemen ja Tapani Ruokasen mielestä elämme murrosta, jota ei olla koettu sitten toisen maailmansodan. Miten tästä eteenpäin (Docendo).

Yksi surullisimmista uutisaiheista on maailman ihmeisiin lukeutuvan Australian Ison Valliriutan nopeasti etenevä tuho. Suomalainen meribiologi Jessica Haapkylä on tutkinut koralliriuttoja ympäri maailman. _Merten koralliparatiisit _(Into) on kirja koralleista, niiden tutkimisesta ja ilmaston lämpenemisestä.