Viljelijöillä pari viikkoa armonaikaa puida sato talteen – Professori: Ongelmat alkavat syyskuun puolivälissä

Sateet ovat tuoneet puinteihin todellisia ongelmia. Esimerkiksi Etelä-Suomen kaurasadosta on puitu vasta 10-30 prosenttia. Luonnonvarakeskuksen professorin mukaan syksy tulee niskaan: sadon talteen saaminen vaikeutuu huomattavasti syyskuun puolivälin tienoilla.

maanviljelijät
puimuri kaurapellolla
Katja Halinen / Yle

Kevätviljojen puinnit ovat Etelä-Suomessa vasta aluillaan. ProAgria kertoo, että satonäkymät ovat heikentyneet sateiden myötä, sillä kasvustot ovat ränsistyneet sateissa. ProAgria arvioi, että Etelä-Suomessa esimerkiksi kaurasta on puitu 10-30 prosenttia. Puimurit jyrräsivät pelloilla viikonvaihteessa myrskyssä minkä ehtivät, mutta se, mikä talteen saatiin, on melkoisen kosteaa. Tämä tarkoittaa suuria kuivatuskustannuksia.

Esimerkiksi Kanta-Hämeessä suuri osa viljasadosta makaa vielä märillä pelloilla. Viljaa päästiin maakunnassa puimaan jonkin verran viikonvaihteessa myrskyn alla, mutta laariin saatu vilja on tavanomaista kosteampaa. Vilja-alan yhteistyöryhmä Vyr arvioi, että viikko sitten Kanta-Hämeessä oli kevätvehnästä puitu viisi prosenttia, ohrasta 5-10 prosenttia ja kaurasta viisi prosenttia, eivätkä viime päivien säät ole ratkaisevasti tilannetta parantaneet.

Lisäksi Kanta-Hämeessä kasvustoissa on todella suuria vaihteluita, ja puimaan päässeistä viljelijöistä moni on pettynyt sadon määrään. Luonnonvarakeskuksen professori Pirjo Peltonen-Sainio muistuttaa, että jo kylvöille pääsy antoi Kanta-Hämeessä odottaa itseään.

– Kanta-Hämeessä kuitenkin kaikkein runsaimmat sateet ovat jääneet jonkin verran maltillisemmiksi kuin esimerkiksi Pohjanmaalla. Kun kylvöille päästiin, tuli hyvin lämmintä ja kasvustot jäivät paikoitellen epätasaisiksi. Nyt vaihtelu kasvustoissa on valtavan suurta, mutta jo tehtyjen puintien osalta on viljelijöiden palaute ollut, että kasvustot ovat luvanneet enemmän kuin lopulta on laariin tullut.

Syyskuun puolivälissä käännekohta

Tällä hetkellä kantahämäläiset viljelijät seuraavat todella tarkasti sääennusteita ja toivovat poutaa. Työt odottavat ja aika kuluu vääjäämättä kohden syyskelejä. Viljelijät puivat viime viikonloppuna siis jopa myrskyssä ja olivat tyytyväisiä, kun sadetta ei pellolle tullut.

Pirjo Peltonen-Sainio
Professori Pirjo Peltonen-Sainio muistuttaa, että maataloudelle riskejä aiheuttavat säävaihtelut ja sään ääri-ilmiöt voivat lisääntyä tulevaisuudessa.Eeva Hannula / Yle

Pirjo Peltonen-Sainio sanoo, että tuolloin kova tuuli jopa auttoi, kun pelloilla päästiin vauhdikkaasti töihin. Nyt sen sijaan on ilmassa taas paljon epävarmuutta varsinkin, kun syksy nyt etenee nopeasti.

– Tulee syksy niskaan. Luken ilmastonmuutostutkimusten yhteydessä olemme aina tarkastelleet takautuvasti sitä, millaisia ovat olleet menneet vuodet. Kyllä data on kertonut sen, että heti, kun rupeaa syyskuun puoliväli olemaan käsillä, niin sen jälkeen yleensä ongelmat alkavat. Siinä kohdassa on edessä vakavampi paikka, sanoo Pirjo Peltonen-Sainio.

Sään armoilla apu olisi tarpeen

Tekemättömien töiden lisäksi painaa monia viljelijöitä myös taloustilanne. Monet ovat jo kriisissä, ja valtio maksaa kriisitukea pienelle joukolle tuottajia, jotta nämä selviäisivät. Avun tarve olisi suuri paljon suuremmalle joukolle tuottajia. Kokonaisuus on viljelijöille äärimmäisen haasteellinen, sanoo professori Pirjo Peltonen-Sainio.

– Oli tuotantosuunta mikä hyvänsä, niin haasteilla se on nyt totisesti höystetty. Toivoisi, että erilaiset poliittiset tuki-instrumentit auttaisivat nyt tämän todella hankalan siirtymävaiheen ylitse. Näin voisimme päästä taas hieman uudentyyppiseen tuotantotilanteeseen.

Riskejä aiheuttavat säävaihtelut ja sään ääri-ilmiöt tulevat kenties vain lisääntymään, muistuttaa Peltonen-Sainio.

– Toisaalta kuitenkin kokonaispaketti tulevaisuudessa näyttää lupaavammalta niin sato-odotusten, viljelyn monimuotoistamisen kuin erilaisten viljelyvaihtoehtojen kautta. Toivoisin, että viljelijät pääsisivät nyt mahdollisimman hyvin näistä hankalista ajoista ylitse, sanoo Luonnonvarakeskuksen professori Pirjo Peltonen-Sainio.