Feministipuolue haluaa sekä bikinin että burkinin – arvokonservatiiveille se sanoo ei kiitos

Feministien tavoitteena on – paitsi romuttaa isäntävalta eli patriarkaatti – saada aikaan Suomeen samanlainen "F-efekti" kuin Ruotsissa, jonka jälkeen lähes kaikki puolueet julistautuivat yksi kerrallaan feministisiksi. Tyttärelleen puheenjohtaja Warda Ahmed toivoo aitoa valinnanvapautta. Kasvokkain on juttusarja, jossa esitellään joka viikonloppu ajankohtaiseen teemaan liittyvä henkilö.

politiikka
Warda Ahmed
Warda Ahmed Jaani Lampinen / Yle

Vantaalaisessa kerrostalokodissa on pikkulasten päiväunien aika, mutta Feministisen puolueen puheenjohtajan, kasvatustieteiden opiskelijan Warda Ahmedin kahdeksankuisella pojalla ei näytä olevan aikomustakaan nukkua. Vauvan viihdytysvastuu siirtyy haastattelun ajaksi Ahmedin puolisolle, tytär on päiväkodissa.

Vanhemmuuden vastuun jakaminen tasapuolisemmin naisten ja miesten kesken on yksi feministipuolueen ohjelman konkreettisimmista kohdista: Vanhempainrahat tulisi jakaa nykyistä tasaisemmin.

Päivähoidon pitäisi olla kaikille maksuton, ja sitä odotellessa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoitukset perua. Työaikaa pitää lyhentää. Uudistusten rahoituksesta ei puolueen sivuilla mainita, mutta jotain voi päätellä siitä, että puolue kertoo olevansa talouspoliittisesti lähellä vasemmistoa ja vihreitä.

– Naiset tienaavat yleensä vähemmän, jolloin meillä on jatkuvasti se tilanne, että perheessä nainen jää herkemmin kotiin. Valinnanvapaus kotiin jäämisestä ei ole aito, vaan ratkaisuja tehdään pakon edessä, sanoo Ahmed.

Esimerkiksi kotihoidon tuki aiheuttaa Ahmedin mukaan helposti köyhyyskierteen naisille, joilla ei ole työtä mihin palata.

Köyhyysloukkuun saattaa jäädä puolison kuoltua myös ikänsä kotona palkatonta hoivatyötä tehnyt leskinainen, jolle ei ole kertynyt työeläkettä.

– Se on historiallinen vääryys. Pieniä eläkkeitä pitää korottaa vastaamaan kotona tehdyn työn arvoa, Ahmed sanoo.

"Hallitus ajoi naiset ahtaalle"

Perheiden tuista ovat budjettiriihen alla messunneet kaikki hallituspuolueet: riihessä päivähoitomaksujen korotus peruttiin ja rahaa kohdennettiin vanhemmuuden kustannusten tasaamiseen. Aikaisemmin pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on väläyttänyt kertaluontoista 2500 euron rahaa äityislomalta palaavan naisen työnantajalle.

Mihin feministejä siis tarvitaan?

Katastrofi

Warda Ahmed Sipilän hallitusohjelman tasa-arvolinjauksesta

Yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen, vastaa Ahmed. Feministisen puolueen mukaan hallitus on osittain syypää siihen, että yhdenvertaisuus on mennyt takapakkia.

– Suurin osa leikkauksista kohdistuu julkiseen sektoriin ja sosiaalimenoihin eli nimenomaan naisiin ja vähemmistöihin, Ahmed sanoo.

Hallitus valmisteli tänä keväänä tasa-arvo-ohjelman, mutta vielä kevään 2015 hallitusohjelmassa se kuittasi sukupuolten tasa-arvon neljällä sanalla: "Suomi on tasa-arvoinen maa".

– Katastrofi, Warda Ahmed tiivistää.

– Kymmenen vuotta sitten presidentti oli nainen, meillä oli pääministereinä naisia. Nyt ollaan toisessa ääripäässä, meillä on hallitus, jonka mielestä Suomessa on tasa-arvo, eikä näitä kysymyksiä tarvitse miettiä.

Feministinen puolue kiistää olevansa naisten puolue, vaikka moni avaus liittyy naisten aseman parantamiseen.

Se haluaa purkaa eriarvoisuutta ylläpitävää, suvaitsematonta maailmanjärjestystä, joka voi syrjiä naisia ja osaa miehistä, vähemmistöistä puhumattakaan.

Kyse on tietenkin feministien perustermistä, patriarkaatista. Se on "vanhan isännän valtaa", joka 2010-luvun Suomessa tiukentaa feministien mukaan otettaan juuri hallituspuolueiden toimissa.

– Siihen liittyy arvokonservatiivisuus, kansallismielisyys ja suvaitsemattomuus, joka näkyy myös maahanmuuttopolitiikan kiristymisenä ja rasistisena puheena, Warda Ahmed sanoo.

Saako feministi pitää burkinia?

Feministipuolueella on kolme puheenjohtajaa, Warda Ahmedin lisäksi Katju Aro ja Katriina Rosavuori. Kullakin on oma ydinalueensa, Ahmedilla se on anti-rasismi ja muiden kuin kantaväestön naisten näkökulma.

Hyvin koulutetulla, valkoisella keskiluokkaisella naispoliitikolla voi olla täysin eri käsitys naisen aseman tärkeimmistä kysymyksistä kuin vaikkapa siirtolaisella.

– Ei puolueen ohjelmaan vaikuta välttämättä mitenkään se, että siihen kuuluu paljon naisia, tai että tasa-arvo-ohjelma on tehtynä. Miten keski-ikäinen kantasuomalaisnainen voisi ymmärtää minun lähtökohtiani, nelivuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut Warda Ahmed toteaa.

Kesällä keskustelussa on pyörinyt Ranska ja musliminaisten koko vartalon peittävä uima-asu, burkini. Sitä voi pitää sekä naisten sorron että oman tahdon symbolina, puhujasta riippuen. Burkini kiellettiin Ranskassa, mutta sallittiin taas tilapäisesti.

Ahmedin mukaan musliminaisten oman tahdon kyseenalaistaminen mitätöi naisia.

On absurdia, että huivini on provo

Warda Ahmed

– Jos ihmettelee, miten musliminaiset kehtaavat pukeutua noin, kyseenalaistaa heidät täysivaltaisina kansalaisina. Moni heistä on tullut Eurooppaan, koska täällä turvataan tietyt ihmisoikeudet. Jos ei uskota, että me saadmme valita itse, mitä puemme päälle, meiltä viedään se ihmisoikeus.

Warda Ahmed piirtää.
Jaani Lampinen / Yle

Musta, kasvot peittävä niqab kiinnittää meikäläisessä ostoskeskuksessa huomiota, mutta sitä käyttää Suomessa asuvista naisista harva, Ahmed huomauttaa.

– Jos joku haluaa niqabissa liikkua, ja se on tehty mahdottomaksi tässä yhteiskunnassa, se on väärin. Jos Suomessa on muutama kymmenen ihmistä, jotka sitä käyttävät, ei voi sanoa että se on ongelma.

Enemmistö musliminaisista pitää tilanteen mukaan erivärisiä, vain pään tai osan päästä peittävää huivia, kuten hän itse.

– On absurdia, että huivini nähdään provona. Huivi nähdään ongelmana, koska se ei ole suomalainen tapa.

Mutta miksi nainen valitsee pukeutuvansa kesällä mustaan, kuumaan niqabiin, eikö se jos mikä ole patriarkaatin juoniin alistumista?

– Uskonopillisesti islamissa pukeutuminen ei ole miehen asia, vaan pukeutumissääntöjä noudattava haluaa näyttää, että on muslimi. Toisaalta sillä voi osoittaa, missä kulkee yksityisalueen raja.

Warda Ahmed tietää, että monia aidosti huolettaa siirtolaisperheiden arkeen liittyvät tasa-arvokysymykset.

– Se mihin haluan muutosta, on, että ihmisten tilanne nähdään yksilöinä. Jos tapahtuu sortoa, hyväksikäyttöä ja pakottamista, ne hoidetaan kuten sosiaalitapaukset muutenkin. Ne eivät ole kulttuurikysymyksiä.

"Ei metsästetä muiden tonteilla"

Feministipuolue perustettiin kesäkuussa, mutta sitä ei ole vielä rekisteröity. Tavoitteena on saada kunnon ehdokasasettelu kuntavaaleihin ensi keväänä, ja Helsingissä kunnianhimoiset kaksi valtuustopaikkaa.

Warda Ahmed.
Warda Ahmed.Jaani Lampinen / Yle

– Emme aio metsästää muiden puolueiden tonteilla vaan olisi hienoa saada mukaan niitä, jotka eivät ole aikaisemmin äänestäneet ollenkaan, esimerkiksi nuoria.

Alustavaa ehdokasasetteluakin tai ainakin tiedustelua on tehty. Pääkaupunkiseudun lisäksi ehdokkaita näyttäisi olevan tarjolla Turussa, Tampereella ja Oulussa.

– Toivomme, että suurimmissa kaupungeissa meillä olisi ehdokkaat kevään kuntavaaleissa.

Jos kuntavaalit menevät hyvin, seuraava etappi ovat eduskuntavaalit 2019.

Olen kyllästynyt jatkuvasti oikeuttamaan olemassaoloani muille

Tyttärelle toiveena: aito valinnanvapaus

Feministipuolue haluaa, yhdenvertaisuudesta ja feministisestä ajattelusta tulee yhteiskunnan ajattelun läpäisevä aate. Konkreettisesti se tarkoittaa, että myös muut puolueet ottavat feminismin puolueohjelmaansa.

Näin on käynyt Ruotsissa, kun sisarpuolue Feministinen aloite FI perustettiin vuonna 2005. Sen jälkeen enemmistö puolueista on julistautunut feministisiksi. Ruotsin feministeillä on Euroopan parlamentissa yksi edustaja, Soraya Post, joka on romanitaustainen.

– He puhuvat FI-efektistä, vaikutettiin myös muiden puolueiden ohjelmiin.

Feministinen puolue kertoo tavoittelevansa toisenlaista todellisuutta. Minkälaisessa todellisuudessa puoluejohtaja toivoo omien lastensa elävän kun he ovat aikuisia 2030-luvulla?

Ainakin sellaisessa todellisuudessa, jossa ei tarvitse kerta toisensa jälkeen selittää omia henkilökohtaisia valintojaan, kuten huivin käyttöä, työhaastattelussa – tai kuten tämän jutun haastattelussa, toimittajille. Warda pitää kysymyksiä tarpeettomina, ja usein asiattomina.

– Itse olen kyllästynyt oikeuttamaan oman olemassaoloni jatkuvasti muille.

– Toivon, että lapseni saavat elää Euroopassa, johon he tuntevat kuuluvansa. Tyttärelleni erityisesti toivon todellista valinnanvaraa. Sitä ettei hänen tarvitse selvittää ratkaisujaan muille kuin niille, joita ne koskevat.