Kruunusillat-päätös polkaisee käyntiin Helsingin politiikan supersyksyn

Suomen pisin silta, puistoja nakertava yleiskaava ja tsaarinaikaisen johtamisjärjestelmän romuttaminen. Niistä on tehty Helsingin paikallispolitiikan syksy – ja se käynnistyy tänään.

Kotimaa
Gemma Regalis.
Kruunusillat-kilpailun voittajaehdotus Gemma Regalis yhdistää Kruunuvuorenrannan uuden asuinalueen Sompasaareen. Siltakilpailun voitti kesäkuussa 2013 WSP Finland. Yle Uutisgrafiikka / Helsingin kaupungin aineistopankki

Politiikan syksy käynnistyy tänään Helsingin kaupunginvaltuustossa Kruunusiltojen rakentamispäätöksellä.

Helsingin Hakaniemestä Laajasalon Kruunuvuorenrantaan on määrä rakentaa lähes kaksi kilometriä pitkä siltayhteys. Silloilla voi kulkea kävellen, pyörällä tai raitiovaunulla. Kruunusiltojen hintalappu on arviolta 375 miljoonaa euroa. Summa pitää sisällään noin kymmenen kilometrin pituisen raitiotieyhteyden, kaluston, varikot ja kolme siltaa.

Sillan vastustajat pitävät sitä kalliina ja pelkäävät, etteivät kustannukset rajoitu tähän.

– Haluaisimme vielä kerran selvittää halvempia vaihtoehtoja, erityisesti jonkinlaista vesiliikenneyhteyttä. Pitäisi vielä myös selvittää raideliikennettä, eli joko metroyhteyttä tai pikaraitiotietä Herttoniemen metroasemalle, sanoo RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Björn Månsson.

Hän oli toinen Kruunusiltojen hankesuunnitelmaa vastaan kaupunginhallituksessa äänestäneistä. Äänet jakautuivat 13–2. Toinen oli Mika Raatikainen (ps), joka myös kauhistelee hintaa ja viheltäisi pelin poikki uusien selvitysten ajaksi.

– Tiedämme, että vastustusta löytyy myös suurimmista ryhmistä, esimerkiksi kokoomuksesta, mutta he eivät varmasti uskalla tai voi äänestää meidän palautusehdotuksemme puolesta, Månsson sanoo.

Hän uskoo esityksen menevän keskiviikkoiltana läpi selvin numeroin.

– Silloin voi vain toivoa, että löytyy rahat ja ettei se siitä kallistu, niin kuin esimerkiksi länsimetro, Månsson sanoo.

Kokoomus halusi henkilöautot sillalle

Helsingin suurin puolue kokoomus taas on kannattanut myös henkilöautoliikenteen sallimista sillalla, mutta suunnitelmat ovat jo pitkään kulkeneet toisia latuja.

Tänä syksynä tullaan tekemään lukuisia sellaisia päätöksiä, jotka konkretisoivat sitä, millainen uusi organisaatio ensi valtuustokauden alusta pyörähtää käyntiin.

Lasse Männistö, kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja

– Nyt eteenpäin katsottaessa on ensiarvoisen tärkeää toteuttaa investointi tavalla, jossa yllätyksiltä ja kustannusylityksiltä vältytään. Esimerkiksi Tampereen hyvistä kokemuksista olisi syytä oppia ja vastaavasti Länsimetron epäonnistumisista, sanoo kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lasse Männistö.

Myös köysirataa ja lauttayhteyttä harkittiin

Monissa vesistöjen pirstomissa suurkaupungeissa on joukkoliikennekäytössä lauttoja. Niin on myös Helsingissä esimerkiksi Suomenlinnaan. Bussilauttayhteyttä pidettiin liian hitaana, koska bussin pitää pysähtyä lastausta varten terminaaliin. Yhtenä vaihtoehtona selvitettiin myös futuristisen näköistä köysirataa (siirryt toiseen palveluun).

Kruunuvuorenrannan ja Laajasalon alueelle valmistuu uusia asuntoja 20 000 kaupunkilaiselle, eli päätös sillan rakentamisesta on odotettu. Ennen siltaa käytössä oleva metroon ja liityntäbussiin perustuva joukkoliikenneyhteys Herttoniemen kautta keskustaan on noin 13 kilometriä.

Isojen päätösten syksy

Jos Kruunusillat saavat valtuuston hyväksynnän, rakentaminen alkaa vuonna 2018 jo koko yhteys valmistuu vuonna 2025. Erityistä huikeusarvoa liittyy siihen, että Kruunuvuorenrannasta Korkeasaareen kurottava 1,2 kilometriä pitkä Kruunuvuorensilta olisi valmistuessaan Suomen pisin.

Päätös Kruunusiltojen rakentamisesta on vasta alkusoittoa isoille päätöksille, joita Helsingin kaupunginvaltuustossa nuijitaan tänä syksynä. Edessä ovat esimerkiksi näillä näkymin jo lokakuussa valtuustoon tuleva yleiskaava sekä uuden johtamisjärjestelmän viimeistely eli neljän toimialajohtajan ja kansliapäällikön valinta.

– Vaikka johtamisjärjestelmän iso kuva on jo päätetty, niin varmasti tänä syksynä tullaan tekemään lukuisia sellaisia päätöksiä, jotka konkretisoivat sitä, millainen uusi organisaatio ensi valtuustokauden alusta pyörähtää käyntiin, kokoomuksen Lasse Männistö sanoo.

Agendalla ovat myös pääkaupunkiseudun kaupunkien oma sote-erityisratkaisu sekä kaupungin ensi vuoden budjetti. Seurattavaa siis riittää lähiviikkoina ja -kuukausina.

Juttuun korjattu klo 11.25 kaupunginhallituksen äänestystulos.