Rauli osoitti hätäkeskusten uudistustarpeen – uusi systeemi jakaa sumat valtakunnallisesti

Hätäkeskukset eivät vielä voi hyödyntää toistensa työvoimaa kiiretilanteissa. Rauli-myrskyssä käytettävissä olevaa ylimääräistä henkilöstöä ei välttämättä olisi edes ollut.

Kotimaa
Työntekijä hätäkeskuksessa.
Yle

Viikonloppuna riehunut Rauli-myrsky aiheutti pitkiä jonotusaikoja hätäkeskuksiin. Hätäkeskusjohtaja Marko Niemisen mukaan nykyisellä henkilöresurssimäärällä ei voi edes olettaa, että palvelu pelaisi kaikissa häiriötilanteissa kuten aurinkoisella kauniilla kelillä.

Henkilöstöä oli hälytetty eri hätäkeskuksiin ylitöihin kuten normaalistikin tehdään esimerkiksi myrskytilanteissa. Pahin myrskyn aiheuttama äkillinen puhelinruuhka iski Porin hätäkeskukseen. Pisin jonotusaika hältäkeskukseen oli 12 minuuttia ja jonossa seisoi pahimmillaan noin 40 puhelua. Porissa oli tuolloin vuorossa 14 päivystäjää. Normaalisti lauantaina töissä on kymmenkunta ihmistä.

Sään aiheuttamaa tilannetta oli Niemisen mukaan yritetty ennakoida parhaan kyvyn mukaan mutta toisaalta ylivarautumiseenkaan ei ole minkäänlaista mahdollisuutta, koska henkilöstömäärän raja tulee nopeasti vastaan.

– Pelastuslaitokset perustivat omia johtokeskuksiaan ja niistä osaltaan hoidettiin vahingontorjuntatehtäviä hoitavien yksiköiden logistiikkaa. Mutta meidän kauttahan ne hälytystehtävät aina tulevat, eli koko auttamisen ketjun toimintavalmiuden kannalta hätäkeskus on aivan kriittinen toimija, Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskuspalveluiden johtaja Nieminen sanoo.

Tällä hetkellä ei ole käytössä sellaista mallia, jossa hätäkeskukset voisivat joustavasti hyödyntää toistensa voimavaroja kiiretilanteissa. Lisäksi Rauli-myrsky iski usean hätäkeskuksen alueelle samanaikaisesti. Käytettävissä olevaa ylimääräistä työvoimaa ei näin edes välttämättä olisi ollut.

Virtuaalinen systeemi tulossa

Niemisen mukaan tuleva hätäkeskusjärjestelmä ERICA lähtee liikkeelle juuri siitä, että keskuksista voidaan muodostaa yksi virtuaalinen kokonaisuus.

– Silloin muut keskukset pystyvät automaattisesti tukemaan toisiaan äkillisissä ruuhkahuipuissa.

Uusi tietojärjestelmä otetaan käyttöön tänä ja ensi vuonna, ja se ohjaa hätäpuheluja valtakunnallisesti. Puhelu ohjautuu yhä ensisijaisesti soittajaa lähinnä olevaan hätäkeskukseen, mutta jos hätäkeskus on esimerkiksi ruuhkautunut, vapaa hätäkeskuspäivystäjä etsitään muista toimipisteistä.

– Nykyresurssit eivät riitä siihen, että me kaikista mahdollisista tilanteista selviydyttäisiin normaaliolojen palvelutasolla. Meillä ei ole sellaista työvoima- ja työasemareserviä olemassa, että me pelkästään ylitöillä tai muilla perinteisillä konsteilla selvittäisiin tilanteista, joissa tehtävämäärä moninkertaistuu.

Niemisen mukaan uusi järjestelmä tuo tilanteeseen osaltaan helpotusta.

– Täytyy peräänkuuluttaa, että eri turvallisuusviranomaiset myös sisäisen turvallisuuden puolella on resurssoitava niin, että huomioidaan myös tämä varautumisen näkökulma. Kaikkia resursseja ei voi määrittää aurinkoisen arkipäivän mukaan vaan pitää huomioida myös ne ikävät tilanteet, joita kuitenkin ennemmin tai myöhemmin tulee.

Niemisen mukaan heikon taloudellisen ajan trendinä on se, että toimintoja lähdetään mitoittamaan normaaliolojen mukaan, kun huomiotava olisi myös kyky selviytyä ja toipua häiriötilanteista.

– Onhan se kymmenen tai kaksitoista minuuttia aivan valtavan pitkä aika odottaa hätäpuheluun vastaamista, Nieminen huokaa.