Tähtitieteilijät selvittävät avaruudessa havaitun mystisen signaalin alkuperää

Tutkijat havaitsivat venäläisellä radioteleskoopilla kahden sekunnin pituisen selittämättömän radiosignaalin yli vuosi sitten. Nyt uutta kiinnostusta sitä kohtaan esittää instituutti, jonka tehtävänä on löytää toinen sivilisaatio avaruudesta. Suomalaistutkija suhtautuu löytöön varauksella.

Kotimaa
Tähtitaivas
Usplash / Pixabay

Tähtitieteilijät yrittävät selvittää avaruudessa havaitun radiosignaalin alkuperää.

Viime vuoden toukokuussa tutkijat havaitsivat venäläisellä radioteleskoopilla Kaukasuksella kahden sekunnin pituisen selittämättömän radiosignaalin.

Yli vuosi sitten havaitun signaalin nosti esiin viime viikonloppuna Centauri Dreams -tieteisblogia (siirryt toiseen palveluun) kirjoittava Paul Gilster. Gilsterin mukaan asiasta on määrä keskustella Meksikossa syyskuun lopulla pidettävässä tähtitieteellisessä kongressissa.

Amerikkalaisen, maan ulkopuolista elämään etsivän,Seti-instituutin tutkijat kertoivat (siirryt toiseen palveluun)viikonloppuna suunnanneensa teleskooppinsa kohti HD 164595 -nimistä tähteä, jonka suunnalta signaalin epäillään tulleen. Ainakaan toistaiseksi uusia signaaleja ei ole havaittu.

Minun nähdäkseni tutkijat totesivat, että tämä ei ole niin mielenkiintoinen, että tästä kannattaa kenellekään mainita.

Joni Tammi

Auringon kaltainen HD 164595 -tähti sijaitsee Herkuleksen tähdistössä, 94 valovuoden päässä Maasta. Sitä kiertää ainakin yksi planeetta, joka on moninkertaisesti Maan kokoinen.

Tähtitieteilijät eivät ole varsinaisesti esittäneet, että signaalin olisi lähettänyt jokin toinen sivilisaatio, mutta sitä ei ole heidän mukaansa voitu myöskään sulkea pois. Esimerkiksi Seti-instituutin Seth Shostak huomauttaa, että signaalille voi olla monia mahdollisia syitä.

– Ilman signaalin vahvistamista, voimme vain sanoa, että se on "kiinnostava", Shostak kirjoittaa Seti-instituutin sivuilla.

Useat tiedotusvälineet ovat raportoineet signaalista ja spekulaatioista sen mahdollisesta alkuperästä.

"Näyttää satelliitin signaalilta"

Avaruustutkimukseen perehtyneen Aalto-yliopiston Metsähovin radio-observatorion johtaja Joni Tammi suhtautuu varauksella epäilyihin signaalin alkuperästä. Hänen mukaansa venäläinen RATAN-600-teleskooppi näkee taivaalla kerrallaan suuren alueen, joten on vaikeaa päätellä tarkkaa kohtaa, mistä signaali on tullut.

RАТАN-600-radioteleskooppi.
RАТАN-600-radioteleskooppi.Aleksandr S. Kavkaza / Wikimedia Commons

– Tulkinta, että se olisi tullut toisen tähden läheltä tai on jonkun tarkoituksella lähettämä on vähän erikoinen, Tammi sanoo.

Tavallisen protokollan mukaan tutkijat,jotka uskovat havainneensa avaruudesta tulevan signaalin, ottavat aina yhteyttä muihin observatorioihin, jotta havainto voidaan vahvistaa. Tammen mukaan tässä tapauksessa näin ei kuitenkaan tehty.

Tämä signaali näyttää juuri siltä, miltä ohi tai yli lentävän satelliitin signaalin odottaisi näyttävän.

Joni Tammi

– Minun nähdäkseni tutkijat totesivat, että tämä ei ole niin mielenkiintoinen, että tästä kannattaa kenellekään mainita, Tammi pohtii.

Tammi huomauttaa, että myös jotkut tietoliikennesatelliitit kommunikoivat 11 gigahertsin taajuudella, jolla signaali havaittiin.

– Tämä signaali näyttää juuri siltä, miltä ohi tai yli lentävän satelliitin signaalin odottaisi näyttävän, Tammi sanoo.

Tuntemattomasta lähteestä tulevia signaaleja havaitaan Tammen mukaan aina silloin tällöin.

– Tuntematon lähde voi olla esimerkiksi radiotaajuuksilla toimiva robottiruohonleikkuri, mikroaaltouuni tai satelliitti tai joku muu. Se että havaitaan tunnistamaton signaali ei siis vielä kerro muusta, kuin että havaitaan signaali, josta ei tiedetä mistä se tulee, hän sanoo.

Toisen sivilisaation lähettämä signaali?

Tammi myöntää, että sellaista mahdollisuutta, että kyseessä olisi toisen sivilisaation lähettämä signaali ei kuitenkaan voida sulkea pois.

Kukaan tähtitieteilijä ei varmasti oleta, että sieltä kukaan ottaa yhteyttä.

Joni Tammi

– Ihmiskunta ei voisi tällaista signaalia lähettää. Meillä ei riitä siihen kyky, hän pohtii.

Lähes sadan valovuoden päästä tulevan signaalin lähettäminen vaatisi maapallon kokonaistuoton verran energiaa.

– Sekin vain siinä tapauksessa, että se olisi lähetetty tasan tarkkaan suoraan maata kohti. Jos se olisi yleinen signaali, se vaatisi vielä paljon enemmän energiaa ja tekniikkaa.

Myös Metsähovin teleskooppi suunnataan HD 164595 -tähden suuntaan

Tammi kuitenkin sanoo, että myös Aalto-yliopiston Metsähovin observatorion 14-metrinen radioteleskooppi suunnataan HD 164595 -tähden suuntaan.

– Me lisäämme kohteen meidän monitorointilistaan lähinnä mielenkiinnon vuoksi.

Tammi korostaa, että todennäköisyys sille, että jotain löytyisi on todella pieni, lottovoiton luokkaa.

– Kukaan tähtitieteilijä ei varmasti oleta, että sieltä kukaan ottaa yhteyttä.