Uzbekistanin kovakoura Karimov kamppailee elämästään ja maan eliitti hänen paikastaan presidenttinä

Presidentti Islam Karimov on sairaalassa tehohoidossa. Aivoverenvuodon saaneen Karimovin tilasta ei ole annettu täsmällisiä tietoja, mutta sen on kerrottu olevan vakaa. Uzbekistanissa pelätään valtatyhjiön houkuttelevan ääri-islamisteja.

Ulkomaat
Sivuprofiili harmaantuneesta miehestä tummansinisessä puvussa. Taustalla lippuja piteleviä sotilaita.
Islam Karimov vieraili Moskovassa huhtikuussa 2016.Sergei Karpukhin / EPA

Huhumylly ja kamppailu vallasta käyvät kovilla kierroksilla Uzbekistanissa maan presidentin Islam Karimovin jouduttua tehohoitoon aivoverenvuodon vuoksi.

Islam Karimov, 78, on ollut keskiaasialaisen Uzbekistanin presidenttinä vuodesta 1991. Maa itsenäistyi tuolloin Neuvostoliiton hajottua.

Karimov tosin johti maata ennen sitäkin. Hän oli Uzbekistanin kommunistipuolueen ensimmäinen sihteeri, siis käytännössä neuvostotasavallan päämies vuodesta 1989.

Karimovin tila on ilmeisen huono ja verkkolehti fergana.ru ehti jo maanantaina 29. elokuuta julistaa presidentin kuolleeksi. Lehden tietoa ei ole vahvistettu. Karimovin nuorempi tytär Lola Karimova-Tiljajeva (s. 1978) pyysi Facebookissa ihmisiä välttämään spekulointeja ja antamaan perheelle yksityisyyttä.

Julmuus on ollut Karimovin tavaramerkki

Harva valtionpäämies on hankkinut niin julman maineen kuin Karimov. Uzbekistanissa ei ole ollut oppositiota tai vapaata lehdistöä vuosikausiin. Pieninkin kriittinen ele on johtanut vankeuteen.

Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt, kuten Human Rights Watch ja Amnesty International ovat julkaisseet toinen toistaan huolestuneempia raportteja maasta, jossa tuhannet oppositioon kuuluvat istuvat vangittuina. Kidutus vankiloissa on yleistä ja siihen käytetyt metodit äärimmäisen julmia.

Arkipäivässäkin uzbekit kohtaavat rajoituksia. Heitä muun muassa pakotetaan palkattomiin korjuutöihin puuvillapelloille.

Vakavin ihmisoikeusrikkomus tapahtui 13. toukokuuta 2005 Ferganan laaksossa sijaitsevassa pikkukaupungissa Andijanissa. Silloin sotilaita komennettiin hajottamaan mielenosoitus kaupungin keskustassa ampumalla. Mielenosoittajat vaativat muun muassa alennusta leivän hintaan ja paikallisten miesten vapauttamista vankilasta.

Tapahtumaa ei ole koskaan selvitetty kunnolla. Kuolonuhreja oli satoja, joidenkin tietojen mukaan jopa tuhat. Osa uhreista oli naisia ja lapsia ja osaa oli ammuttu selkään.

Vallanperijästä ei ole tietoa

Juuri Karimovin kovien otteiden takia maassa ei ole muita vahvoja poliittisia johtajia, jotka olisivat luontevia ehdokkaita presidentiksi.

Gulnara-Karimova
Gulnara KarimovaSergei Ilnitsky / EPA

Karimovin vanhempaa tytärtä Gulnara Karimovaa (s. 1972) pidettiin yhdessä vaiheessa isänsä vallan perijänä, mutta isän ja tyttären välit ovat viime aikoina olleet hyvin kireät.

Nyt spekuloinnit liikkuvat pääministeri Shavkat Mirzijajevin ja varapääministerin Rustam Azimovin ympärillä. Karimovin jouduttua sairaalaan tiedotusvälineissä on väitetty, että pääministeri olisi vangittu. Pääministerin viraston mukaan näin ei ole.

Presidentin virkaan liittyy Uzbekistanissa niin paljon valtaa ja rahaa, että kamppailu vallasta varmasti muodostuu kiihkeäksi, kunhan Karimovin tilanne selviää.

Vaikka presidentti selviytyisikin hengissä tehohoidosta, on vaikea uskoa hänen pystyvän hoitamaan tehtäviään yksin.

Lain mukaan parlamentin ylähuoneen eli senaatin puheenjohtaja hoitaa presidentin tehtäviä presidentin ollessa estynyt. Mikäli presidentti ei enää pysty hoitamaan virkaansa tai kuolee, on presidentinvaalit järjestettävä kolmen kuukauden kuluessa.

Islamistit voivat nähdä mahdollisuutensa

Valtatyhjiötä pelätään osin siksi, että Uzbekistanin itäosassa Ferganan laaksossa on voimakas islamistinen keskus. Siellä on muun muassa ääri-islamilaisia koulutusleirejä sotureille ja väitteiden mukaan siellä koulutetaan myös terroristeja. Alueelle on jo vuosikausia myös haviteltu niin sanottua islamilaista kalifaattia.

Uzbekistanin tilanne vaikuttaa voimakkaasti myös muihin maihin Keski-Aasiassa. Erityisesti Kazakstanissa ja Kirgisiassa pelätään, että mahdollinen epävakaus Uzbekistanissa johtaisi vastaavaan niissäkin.

Kansainvälisestikin kiinnostava maa

Venäjälle Uzbekistan on tärkeä kumppani ja vaikutusvalta Keski-Aasiassa perinteisesti erittäin tärkeää. Ei vähiten siksi, että alue on Yhdysvalloille tärkeä kuljetusreittinä Afganistaniin.

Presidentti Vladimir Putin on tullut hyvin toimeen Islam Karimovin kanssa.

Karimovin huonolla maineella on ollut välillistä vaikutusta myös Suomeen. Telepalvelukonserni Telia-Sonera on ollut osana sotkuista lahjusepäilyvyyhtiä sen jälkeen, kun yhtiö vuonna 2007 pyrki Uzbekistanin markkinoille.

Asukkaiden määrä korjattu klo 21.