Anarkisti ja poliisi väittelivät voimakeinoista A-studiossa: "Voimankäyttö aina viimeinen keino"

Käyttääkö poliisi aiempaa enemmän voimakeinoja? Tätä kysyttiin Ylen A-studiossa tiistaina. Anarkistin kokemuksen mukaan poliisi on aiempaa kärkkäämpi käyttämään voimaa. Poliisi puolestaan arvioi, että suurta muutosta ei ole tapahtunut.

Kotimaa
Suvi Auvinen ja Marko Savolainen ja Ville Mättö.
Suvi Auvinen ja Marko SavolainenYle

Keskustelu poliisin voimankäytöstä leimahti, kun poliisi hajotti luvattoman rap-konsertin Helsingissä Dallapénpuistossa 10. elokuuta 2016 saatuaan valituksia melusta. Poliisi käytti tilanteessa sumutetta ja etälamautinta. Osa paikalla olleista koki, että poliisin voimankäyttö oli ylimitoitettua.

– Jos ajatellaan, että kyllä poliisi saa varmasti paljon viestejä siitä, että jonkun kotibileet esimerkiksi kaupungissa jatkuvat liian pitkään. Millaisia keinoja poliisi käyttää bileiden lopettamiseen? Se, että tilanteessa on käytetty etälamautinta, joka on aika kova ase, ja paprikasumutetta, se on koettu täysin kohtuuttomaksi ottaen huomioon, että kenenkään henkeä uhkaavaa vaaraa tilanteessa ei ollut, sanoi anarkisti ja toimittaja Suvi Auvinen Ylen A-studiossa tiistaina.

Suvi Auvinen
Suvi AuvinenYle

Poliisitarkastaja Marko Savolainen Poliisihallituksesta kommentoi, että tapauksesta ei ole keskusteltu tarkemmin Poliisihallituksen sisällä. Savolainen ei kommentoi Dallapénpuiston tapahtumia, koska ei tiedä tilanteen yksityiskohtia.

– Yleisesti poliisin voimankäyttö perustuu lakiin. Se on väkivallan ja voimankäytön välinen ero. Voimankäyttö on aina lakiin perustuvaa ja oikeutettua. Sitä tehdään työajalla valtion välineillä valtion kouluttamana. Väkivalta on aina laitonta kenen tahansa tekemänä. Syntyy tilanteita poliisitoiminnassa, jossa lievin vaihtoehto ei riitä. Voimankäyttö on aina viimekätinen keino, Savolainen summaa.

Savolaisen mukaan poliisi pyrkii purkamaan tilanteet ensisijaisesti neuvoin, käskyin ja kehoituksin. Jos nämä eivät tepsi, siirrytään seuraaville asteille.

– Silloin pyritään valitsemaan lievin, tehokkain ja vähiten haittaa aiheuttava väline kuhunkin tilanteeseen.

Auvisen mukaan ihmisoikeusjärjestö Amnesty on kritisoinut poliisia siitä, ettei se ole avannut voimankäyttöasteikkoaan pyynnöistä huolimatta.

– Tässä on mielestäni suuri läpinäkyvyysongelma, Auvinen kritisoi.

Auvinen: Poliisin voimankäyttö lisääntynyt

Auvisen kokemuksen mukaan on ollut nähtävissä kasvua mielenosoituksiin osallistuvien, raskaasti varustautuneiden poliisien määrässä.

–Ja myös siinä, että kuinka kärkkäitä siellä ollaan valmiita käyttämään voimakeinoja, Auvinen väittää.

Marko Savolainen
Marko SavolainenYle

Poliisitarkastaja Savolainen ei kommentoi suoraan, onko poliisi tehnyt strategisia muutoksia mielenosoituksien turvaamisen suhteen. Hän korostaa, että varustautumisessa on kyse myös poliisien työturvallisuudesta.

– Poliisihan ei mene sinne harrastusmielessä, vaan hän on aina työtehtävässä. Hän on suorittamassa yhteiskunnan ja valtion asettamaa tehtävää turvata mielenosoitusoikeus kaikille osapuolille. Välillä se sitten saattaa olla niin, että sen yksittäisen poliisimiehen tai sivullisten oikeusturva saattaa vaarantua, kun ei ymmärretä mikä on mielenosoitus ja mikä on rikos. Kun esimerkiksi lähdetään heittämään kiviä tai muuta, se aiheuttaa vaaraa. Tai kun aletaan rikkoa omaisuutta, poliisin velvollisuus on puuttua siihen, Savolainen perustelee.

Savolaisen mukaan välineiden kehittämisellä on pyritty siihen, että niillä vaikutetaan rikoksen tekijän toimintaan, ei suureen massaan. Yksi uudemmista välineistä on asetta muistuttava projektiililaukaisin, jolla voidaan ampua kipua aiheuttavia projektiileja kohti häiriötä aiheuttavia henkilöitä. Auvisen mielestä poliisin varusteet ja toimet aiheuttavat itseään ruokkivan kierteen.

– Jos yhä herkemmin aletaan motittamaan, ammuskelemaan, lamauttamaan ja kaasuttamaan ihmisiä niin totta kai se provosoi enemmän. Jos sulla on vastassa mellakkapanssarein varutautunut joukko niin kyllähän se vaikuttaa siihen, miten mielenosoittajien puolella suhtaudutaan, Auvinen sanoo.

Poliisi käytti voimaa viime vuonna noin 5700 kertaa

Poliisiammattikorkeakoulun tilaston mukaan viime vuonna poliisi turvautui voimakeinoihin lähes 5700 kertaa. Tänä vuonna voimankäyttötilanteita on ollut heinäkuuhun mennessä noin 4300, eli mikäli tahti pysyy samanlaisena, määrä ylittyy selvästi.

– Arvio on arvio, me ei voida tietää mitä tapahtuu loppuvuonna. Jos me katsotaan rakennetta tilastojen sisällä, niin tästä noin 5700:sta noin 3900 on käsirautojen käyttöä. Jos otetaan Top 4 näistä, niin voimankäyttösuoritteista 5300 ovat kahlehtimisia, fyysistä voimankäyttöä, kaasun käyttöä ja etälamauttimen käyttöä. Sinne jää sitten 400 muuta, Savolainen avaa lukujen taustoja.

Tuomittujen poliisien määrästä ei tarkkkaa tietoa

Savolaisen mukaan poliisia koskevia rikosilmoituksia tehdään vuosittain noin 800. Valtakunnansyyttäjävirasto arvioi, johtaako ilmoitus esitutkintaan vai ei. Savolaisen mukaan vuosittain noin puolet ilmoituksista ei johda esitutkintaan.

– Noin puolet sitten lähtee alueellisille poliisirikossyyttäjälle esitutkinnan käynnistämistä varten. Tämä on Valtakunnansyyttäjänviraston tilastotietoa, että mikä on lopputulema. Mutta pääosa tuomioista koskee vapaa-ajalla tehtyjä rikoksia tai rattijuopumuksia. Ne ovat yleensä yhden käden sormilla laskettavissa, eli hyvin marginaalinen ryhmä.

Auvisen mielestä poliisin toimien tutkinta ei ole tarpeeksi läpinäkyvää.

– Meillä on kuitenkin tilanne, että poliisista tehdyistä ilmoituksista reilusti alle 10 prosenttia johtaa siihen, että joku tuomitaan siitä. Sehän on ollut tosi ongelmallista tosi monien kansainvälisten ihmisoikeustoimijoiden mukaan, että Suomessa poliisi on periaatteessa se toimija, joka valvoo poliisia, Auvinen sanoo.

Tolvanen: Erillisen tutkintayksikön perustamista voisi harkita

Lähetystä varten haastatellun rikos- ja prosessioikeuden professorin Matti Tolvasen mielestä tilannetta voitaisiin parantaa, jos Suomeen perustettaisiin erillinen yksikkö poliisia koskevia tutkintoja varten.

– Kyllä tietyillä perusteilla voisi puoltaa itsenäisen poliisiyksikön perustamista. Siinä olisi myös se hyvä puoli, että toiminta olisi yhdenmukaista. Nyt aika paljon vaihtelee tilanteittain se, että milloin tutkinta aloitetaan ja milloin ei. Kyllä tämä yhdenmukaisempi käytäntö siten olisi. Ammattitaito myös varmaan näiden niin sanottujen poliisirikosten tutkimiseen paranisi, Tolvanen arvioi Ylelle.