Väitös: Hyväksyntä auttoi evakkolapsia kotoutumaan – sama pätee pakolaislapsiin

Karjalan evakkolasten kokemuksia voidaan hyödyntää pakolaislasten kotouttamisessa. Eeva Riutamaan väitöstutkimuksen mukaan ne evakkolapset, jotka saivat hyväksyntää uudessa asuinpaikassaan kotoutuivat paremmin. Hyväksyntä on tärkeä osa myös pakolaislasten kotouttamista.

Kotimaa
Lapsen silhuetti.
Yle

Karjalan evakoihin suhtauduttiin uusilla asuinpaikoilla monin tavoin. Eeva Riutamaan väitöstutkimuksen mukaan ne evakkolapset, jotka hyväksyttiin, kotiutuivat uuteen yhteisöönsä ja saivat paremmat elämän eväät.

Toisten evakkolasten kokema kielteinen vastaanotto vaikutti myös myöhemmin elämässä.

– Lapsi, joka on saanut kunnioitusta ja hyväksyntää, kasvaa sellaiseksi, että hänkin hyväksyy, niin omat kuin vieraat, sanoo kasvatustieteiden maisteri Eeva Riutamaa.

Riutamaan mukaan evakkolapsi, joka koki syrjintää tai yksinäisyyttä on vanhetessaan vaarassa syrjäytyä.

Lapsi, joka on saanut kunnioitusta ja hyväksyntää, kasvaa sellaiseksi, että hänkin hyväksyy, niin omat kuin vieraat.

Eeva Riutamaa

– Sellainen vaille jääminen jättää tunteen, että kaikki on minulta pois – se pienikin leipäpala, jonka annan.

Vertaistuki tärkeää

Väitöstutkimuksen tuloksia voi soveltaa pakolaisperheiden kotouttamisessa. Jo se riittää, että ympäristö osoittaa hyväksyntää.

– Pakolaisperhe ei tarvitse kuin yhden toisen vertaisperheen, jossa on vaikka samanikäisiä lapsia. Pakolaisperhe hyväksytään, heistä ei puhuta rumin sanoin, heitä ei haukuta. Kun perhe saa hyväksyntää, se integroituu yhteiskuntaan.

Ensiarvoisen tärkeää olisi tukea pakolaisperheiden osallisuutta ja integroitumista uudessa ympäristössä.

– Hyväksyntä estää nykypäivän radikalisoitumisen. Jos perhe ja lapsi hyväksytään, ei synny katkeruutta eikä halua tuhota muita.

Raskaita muistoja pitää käsitellä

Eeva Riutamaan väitöstutkimuksessa on tarkasteltu luovutetusta Karjalasta lähtöisin olevien evakkolasten tunnemuistoja ja niiden yhteyttä myöhempään hyvinvointiin.

Tutkimuksen mukaan kodin menetys jättää raskaita tunnemuistoja, mutta niitä pitää käsitellä.

Hyväksyntä estää nykypäivän radikalisoitumisen.

Eeva Riutamaa

Tutkimustaan varten Riutamaa haastatteli 11 evakkolasta ja sai kyselytutkimukseensa vastauksen 631 evakkolapselta.

Tutkimus lisää ymmärrystä evakkolasten kasvukokemuksista ja tarjoaa uutta tietoa heidän selviytymisestään ja hyvinvoinnistaan.

Selviytymistä ovat tukeneet kotikasvatuksessa omaksuttu tulevaisuuden usko, sosiaalinen kanssakäyminen ja toiminnallisuus elämän eri alueilla. Evakkolapset, joiden kanssa kipeistä kokemuksista ja kodin menetyksestä on puhuttu, voivat ikääntyneinä pääsääntöisesti hyvin.

Eeva Riutamaan väitöskirja tarkastetaan Turun yliopistossa perjantaina 2. syyskuuta 2016.