Sosiaaliset tilanteet jännittävät monia – pelko näkyy harvoin ulospäin

Psykiatrian erikoislääkärin mukaan suurin osa ihmisistä jännittää julkista esiintymistä. Häiriötasoisesta oireilusta voidaan puhua silloin, kun pelko aiheuttaa ihmiselle huomattavaa kärsimystä.

terveys
Heikki Nikkilä.
Sosiaalisten tilanteiden pelko voi tulla kenelle tahansa vastaan. Jännittää voi esimerkiksi uuteen työhön tai tärkeään tapaamiseen menemistä. Mitä tehdä jos tilanteesta tulee ongelma? Psykiatrian erikoislääkäri Heikki Nikkilä vastaa.

Sosiaaliset pelot ovat lievällä tasolla hyvin yleisiä, kertoo Ylen aamu-tv:ssä vieraillut psykiatrian erikoislääkäri Heikki Nikkilä. Pelkojen esiintyminen on yleistä myös häiriötasolla. Tilanteista kärsii Nikkilän arvion mukaan noin 10 prosenttia suomalaisista.

Nikkilän mukaan suurin osa ihmisistä jännittää julkista esiintymistä kuten esitelmien, luentojen tai puheenvuoron pitämistä.

– Nämä ovat tilanteita, joissa ikään kuin altistuu toisten ihmisten arvioinnille ja omaa esiintymistä seurataan.

Myös uusiin ihmisiin tutustuminen voi jännittää.

– Joskus se on sitä, että puhelimessa tai vieraalla kielellä puhuminen voi tuottaa epämiellyttävää jännitystä ja ahdistavaa oloa. Näihin tilanteisiin liittyy usein itsetarkkailun lisääntymistä.

Nikkilän mukaan jännitystä ei tarvitse pelätä, sillä se kuuluu elämään satunnaisena ja ohimenevänä ilmiönä. Harva ihminen on täysin jännityksestä vapaa.

Välttäminen voi olla merkki häiriöstä

Häiriötasoisesta oireilusta voidaan Nikkilän mukaan puhua silloin, kun pelko tai jännitys aiheuttaa ihmiselle huomattavaa kärsimystä. Välttämiskäyttäytyminen on usein merkki häiriöstä. Silloin saatetaan esimerkiksi etsiä jokin veruke, jonka varjolla kohtaaminen voidaan välttää. Tällaisella käyttäytymisellä voi olla myös laajempia vaikutuksia.

– Tehdään valintoja elämässä sen mukaan, että hakeudutaan vähän syrjäisempiin rooleihin. Tämä saattaa olla hyvinkin pitkälle menevää ja voi vaikuttaa jopa ammatin tai opiskelusuunnan valintaan. Ihminen ei saa kapasiteettiaan käyttöön jännittämiseen liittyvän välttämisen vuoksi.

Nikkilän mukaan sosiaalisten tilenteiden pelkoa ei yleensä näe ulospäin, toisin kuin ihmiset, joilla pelkoja esiintyy, usein ajattelevat. Häiriötasolla osa kärsii psyykkisistä ennakko-oireista kuten ahdistuksesta ja pelosta. Varsinaisessa tilanteessa oireet ovat fyysisiä.

– Elimistö valmistautuu taisteluun tai pakenemiseen. Silloin sydän hakkaa ja pulssi kiihtyy. Usein on kuristavaa tunnetta kurkussa ja hengitys muuttuu pinnalliseksi. Myös vapinaa voi tulla ja ääni alkaa väristä. Kun ihminen tuntee nämä fysiologiset ilmiöt, se tietysti pahentaa jännitystä.

Jos kyse on laajemmasta häiriöstä, joka koskee kaikkia sosiaalista vuorovaikutusta, on psykoterapia Nikkilän mukaan yksi tehokas apukeino. Myös lääkkeistä voi olla apua. Nikkilän mukaan netistä löytyy kuitenkin runsaasti vinkkejä itsehoitoon.