Pidätkö kuumasta suihkusta? Hanaveden höyryissä voi piillä keuhkokuume

THL:n mukaan suomalaisissa kiinteistövesissä esiintyy ajoittain legionellabakteeria. Jos legionellapitoisuus vedessä on hyvin suuri, myös terveet voivat sairastua. Suosituksena on, että joka puolella kiinteistön lämminvesijärjestelmässä veden lämpötila tulisi olla vähintään 55-asteista.

terveys
Ihminen suihkussa.
Hanna Lumme / Yle

Pääsääntöisesti suomalainen hanavesi on turvallista käyttää, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Jaana Kusnetsov.

– Jos vertaa kylmän talousveden ja lämpimän käyttöveden laatua, niin havaittavissa on pieniä eroja. Emme esimerkiksi suosittele ottamaan teehen kuumaa vettä suoraan hanasta.

– Kuuma hanavesi sisältää enemmän metalleja, eikä laatu ei ole niin korkea kuin mitä vesilaitokselta tulevan kylmän veden laatu on. Parempi laatuistakin vettä on tarjolla, niin miksi käyttää kuumaa vettä?

Kiinteistövesijärjestelmissä, eli lämpimässä käyttövedessä ja kylmässä talousvedessä voi kuitenkin kasvaa kavala legionellabakteeri.

– Legionellat aiheuttavat infektioita, kun altistutaan legionellapitoista aerosolia eli höyryä hengittämällä, kuten vaikkapa suihkun yhteydessä.

Vakava bakteeri sairaille tai vanhoille

Suomalaisissa kiinteistövesissä esiintyy ajoittain legionellabakteeria (siirryt toiseen palveluun). Kyseessä on bakteeri, joka ei aiheuta kaikille ongelmia tai terveyshaittoja.

– Perusterveelle pieniä legionellapitoisuuksia sisältävä vesi voi olla ihan turvallista käyttää, sanoo erikoistutkija Jaana Kusnetsov.

– Jos on sairas tai vanhus, jonka vastustuskyky on alhainen, niin silloin voi olla tilanne, että veden legionellabakteerit aiheuttavan vakavan terveyshaitan.

Perusterveelle pieniä legionellapitoisuuksia sisältävä vesi voi olla ihan turvallista käyttää.

Jaana Kusnetsov

Legionellabakteerit aiheuttavat vakavan keuhkokuumeen eli legioonalaistaudin tai lievempiä hengitystieinfektioita eli Pontiac-kuumeen.

– Jos legionellapitoisuus vedessä on hyvin suuri, myös terveet voivat sairastua sen vuoksi, sanoo Kusnetsov.

Legionellaa seurataan vain jos on aihetta

Erikoistutkija Jaana Kusnetsov kuvaa legionellaa luonnonbakteeriksi, jota esiintyy vedessä erilaisina pitoisuuksina.

– Talousvettä valmistettaessa sitä voi päätyä pieninä pitoisuuksia kiinteistön vesijärjestelmään. Jos kasvulosuhteet ovat lämpötilan suhteen suotuisat, niin bakteeripitoisuudet voivat alkaa kasvamaan esimerkiksi kerrostalokiinteistön lämminvesijärjestelmässä.

Ihminen valuttaa vettä hanasta.
Veli-Pekka Hämäläinen / Yle

Suomessa seurataan kylmän talousveden laatua säännöllisesti, valvonta perustuu lainsäädäntöön. Legionellat eivät ole kuitenkaan tutkittavien luettelossa.

– Legionellabakteerien esiintymistä seurataankin kylmästä talousvedestä ja lämpimästä käyttövedestä lähinnä tautitapausten yhteydessä.

– Tärkeintä on muistaa, että lämpimän veden tulee olla kuumaa ja kylmän veden kylmää, niin silloin myös legionellat pysyvät poissa, summaa erikoistutkija Jaana Kusnetsov.

Suomessa sairastuu keskimäärin 14 ihmistä vuodessa

Kiinteistövesijärjestelmissä on oltava riittävä turvamarginaali lämpötiloissa, koska veden viipymät putkistossa aiheuttavat veden viilenemistä tai lämpenemistä.

– Kylmän veden lämpötila ei saisi nousta yli 20 asteen legionellabakteerien kasvun estämisen vuoksi.

Kylmän veden lämpötila ei saisi nousta yli 20 asteen legionellabakteerien kasvun estämisen vuoksi.

Jaana Kusnetsov

– Juuri riittävän kuumalla lämpimällä käyttövedellä ja riittävän viileällä kylmällä talousvedellä voidaan vaikuttaa ratkaisevasti legionellabakteerien kasvuun ja mahdollisuuteen sairastuttaa ihmisiä koko väestötasolla.

Suomessa sairastuu legionellojen vuoksi vain vähän ihmisiä, sairastuneita on ollut keskimäärin 14 vuodessa.

– Osa niistäkin infektioista on ollut peräisin ulkomaan matkoilta, sanoo Jaana Kusnetsov.

Legionellan kasvulämpötila on ihmisen kehon lämpötila

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee käytettäväksi vähintään 55-asteista vettä, koska se on turvallinen lämpimän käyttöveden lämpötila.

Bakteeri pystyy kasvamaan myös 20-45 asteessa.

Jaana Kusnetsov

– Kukaan ei toki pysty käymään niin kuumassa vedessä suihkussa, mutta se tarkoittaa sitä, että joka puolella kiinteistön lämminvesijärjestelmässä veden lämpötila tulisi olla vähintään 55-asteista. Siirtimeltä tai varaajalta lähtevän veden tulee olla vielä lämpöisempää, maksimissaan 65-asteista, kertoo erikoistutkija Jaana Kusnetsov.

Legionella on bakteeri, jonka kasvulämpötila on ihmisen kehon lämpötila eli noin 37 astetta.

– Bakteeri pystyy kasvamaan myös 20–45 asteessa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Jaana Kusnetsov.

Maksimilämpötilan voi laskea esimerkiksi kupillisesta vettä

Energian ja materiaalien tehokkaan käytön asiantuntijan Motivan Harri Heinaron mukaan legionellabakteeri kuolee muutamassa tunnissa yli 50 asteen lämpötilassa. Tästä johtuen 55 asteen taso on määritetty Suomen rakentamismääräyskokoelmassa.

– Jos talossa on erillinen lämminvesivaraaja, mittarilta tai laitteen ohjauksesta voi tarkistaa lämpötilatason.

– Lämpöpumpuissa lämminvesivaraaja voi olla integroituna laitteeseen, jolloin lämpötilan voi mahdollisesti tarkistaa pumpun mittausvalikoista, sanoo Heinaro.

Vesilasi
Yle

Taloyhtiöissä lämpötilatason tarkistuksen voi antaa esimerkiksi kohteen huoltomiehelle, jos sellainen on taloyhtiöllä.

– Mikäli erillisiä lämpötilamittauksia ei ole, voi hanasta tulevan veden maksimilämpötilan laskea esimerkiksi kupillisesta vettä, mittaustuloksen tulisi olla 50–55 asteessa, kertoo Motivan asiantuntija Harri Heinaro.

– Tuossa mittaamisessa tulee ottaa huomioon, että lämmintä vettä ei tule välttämättä hanasta aivan heti. Sitä tulisi laskea riittävän ajan esimerkiksi 1–2 minuuttia, jotta maksimilämpötila on varmasti saavutettu.