Hiljaisuus on kommunikoinnissa suomalaisen vahvuus – jos sitä osataan käyttää

Kanssakäymistaidoissa on kulttuurillisia eroja, mutta yhteistä on kuitenkin se, että positiivisuus auttaa parempaan lopputulokseen kuin negatiivisuus. Suomalaisten kulttuurillinen ero moniin muihin maihin verrattuna on hiljaisuus, jonka me osaamme joskus liiankin hyvin. Sen sijaan someviestinnässä kannattaisi joskus hidastaa tempoa.

viestintä
Kaksi miestä tiukassa keskustelussa.
Kanssakäymistaidoissa tarvitaan itsensä sekä toisen kunnioitusta ja arvostusta.Jyrki Lyytikkä / Yle

Suomalaisten kanssakäymis- ja vuorovaikutustaidot ovat suomalaisten keskuudessa hyvät. Kun mukaan tulee kansainvälisyys, niin kanssakäymistaidot tulevat vaativammiksi. Kulttuurierojen ei kuitenkaan tarvitse olla ylitsepääsemättömiä.

– Suhtautumalla kunnioittavasti ja arvostavasti toista ihmistä kohtaan saa helpommin anteeksi erilaiset käytöstapavirheet, eikä tarvitse opetella toisen kulttuurin tapoja läpikotaisin, sanoo järvenpääläinen sosiaalipsykologi Esa Pohjanheimo.

Hiljaisuus on yksi esimerkki, joka suomalaiselle ei tarkoita pahaa, mutta vierasmaalainen voi tulkita sen aivan toisin.

– Varsinkin, jos hänen kulttuurissa kaikkeen vastataan näkyvästi ja vuolaammilla sanoilla. Kulttuurierojen kohdalla tarvitaan venymistä ja on myös haettava kompromisseja, jotta hyvä yhteiselo löytyy, kertoo Pohjanheimo.

Tilaa toisen mielipiteille

Hiljaisuudella on myös hyvät puolet, sillä se antaa tilaa toiselle ihmiselle. Ja siinä asiassa me suomalaiset olemme taitavia, jos vain käytämme vahvuuttamme.

– Emme omalla puheella vie tilaa muilta, tässäkin on tietysti paljon persoonakohtaisia eroja. Kyky kuunnella ja yrittää ymmärtää on yksi avainasia ja siihen meillä on hyvät edellytyksen, kun vain käytämme sitä, perustelee suomalaisten taitavuutta Pohjanheimo.

Kulttuurierojen kohdalla tarvitaan venymistä ja on myös haettava kompromisseja.

Esa Pohjanheimo

Ihmisen kanssakäymis- ja vuorovaikutustaidot alkavat kehittyä heti ensimmäisistä kosketuksista ja katseista, sillä kehonkieli on ensimmäinen kommunikointitapa.

– Kaikenlaisilla eleillä, ilmeillä ja muullakin viestinnällä on puheen lisäksi tosi iso merkitys. Eli perustaidot opimme perheessä ja kotona. Kun mukaan tulee varhaiskasvatus ja koulu, niin siellä lapsi oppii paljon ryhmässä toimimisen taitoja ja olemaan vuorovaikutuksessa täysin vieraiden ihmisten kanssa, kertoo kajaanilainen koulupsykologi Minna Niemi.

Metsä vastaa huutoon

Kanssakäymisessä sosiaalinen positiivisuus on hyve, joka auttaa keskusteluissa parempaan lopputulokseen. Vanha sanonta "Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan" pitää tässäkin paikkansa. Tästä on myös tutkimusnäyttöä, kertoo Pohjanheimo. Hänen mielestään myönteisellä avauksella pääsee pidemmälle.

– Kun vuorovaikutus aloitetaan negatiivisesti, haastavasti tai kriittisesti, niin se harvoin päättyy positiivisesti, eli alku määrittelee jatkosävyn. Esimerkiksi, jos kaupasta on ostanut pilaantunutta tavaraa ja menee takasin ärhentyneenä, niin saa helposti aika töykeää kohtelua. Jos vastaavasti menee ja sanoo, että nyt on tapahtunut tällainen ikävä juttu, että ostin myyntipäivän ylittäneen juuston, mitä tämän kanssa tehdään, niin löytyy hyvä ratkaisu eikä kenenkään tarvitse hermostua, sanoo Pohjanheimo.

Snapchat-sovellus auki puhelimen näytöllä.
Uudet sähköiset välineet vähentävät sanatonta viestintää.Laura Tolonen / Yle

Ihmisten välinen kommunikointi ja kanssakäyminen ovat jatkuvassa muutostilassa. Uudet sähköiset välineet ja niiden kautta käytävät keskustelut muuttavat ne kasvottomiksi, jota yritetään paikata muun muassa hymiöillä, joilla ei kuitenkaan korvata sanatonta viestintää, eli ilmeitä eleitä ja äänenpainoja.

Perustaidot opimme perheessä ja kotona.

Minna Niemi

– Se voi johtaa siihen, että väärinkäsityksiä syntyy helpommin. Ihmisten välisen kanssakäymisen kannalta eri välineet lisäävät viestintää. Se on hyvä ja helpottaa monesti arkisia asioita, kertoo Pohjanheimo.

– Se on siinä hyvä, jos perheenjäseniä on muuttanut jo pois, niin sitä pystyy pitämään näppärästi yhteyttä ja siirtää kuvia, mutta se vuorovaikutuksen taso on erilainen siinä, kun olemme läsnä. Verkkokirjoittelussa väärinymmärretyksi tuleminen on helppoa, kun kirjoitetusta tekstistä jää pois se vivahde, joka eleessä ja ilmeessä olisi ollut, myös verkossa tapahtuvaa kiusaamista tapahtuu, koska se on niin helppoa, sanoo Minna Niemi.

Vauhti ja tyly kirjoittelu lisääntyneet

Uusien viestintävälineiden lisääntyminen on kasvattanut myös kommunikoinnin tempoa. Varhaiskasvatuksessa ja koulumaailmassa pyritään tarjoamaan myös toisenlaista vaihtoehtoa.

– Jonkinlainen hidastusvaihde voisi olla hyvä ja uskon, että koulumaailmassa lapset joutuvat hidastusvaihdekurssille, jotta he oppivat odottamaan asioita ja oppivat pitkäjänteisempään toimintaan kuin vapaa-ajalla sekä kotona, kertoo Niemi.

Nimetöntä huutelua netissä
Nettikirjoittelu voi olla loukkaavaa ja tylyä.Yle

Ihmettelyä on aiheuttanut myös ilmiö, jossa Facebook-kirjoittelussa ja muussa nettikirjoittelussa voidaan käyttää loukkaavaa sekä tylyä kieltä, jota ei käytettäisi kasvokkain tapahtuvassa henkilökohtaisessa kanssakäymisessä.

– Keskustelupalstoilla se lipsahtaa hyvin herkästi jyrkäksi mielipiteen vaihdoksi, Facebookissa ei välttämättä näin käy, koska ihmiset tuntevat toisensa ainakin jollakin tavalla. On hyvä, että kommunikointi lisääntyy, mutta sen laatu ei ole parantunut. Se vaatisi korostunutta huomiota siihen mitä viestillä halutaan välittää, sanoo Pohjanheimo.

Se voi johtaa siihen, että väärinkäsityksiä syntyy helpommin.

Esa Pohjanheimo

Työyhteisöissä ja henkilöjohtamisessa kanssakäymisellä on iso merkitys.

– Usein puhutaan, että ihmisten johtaminen on pehmoasioita ja kovat asiat ovat talous, markkinointi ja tuotanto. Omassa työssä näyttää kuitenkin siltä, että ihmisten väliset asiat ovat kaikista kovimpia. Vaikeimmat tilanteet syntyvät ihmisten välisissä suhteissa ja onnistumiset tuottavat paljon hyvää. Hyvien ihmissuhteiden rakentaminen on työelämässä ihan ykköstaito, sanoo sosiaalipsykologi Esa Paloheimo.