Poliisi: Kesällä ei tullut pelättyä raiskausaaltoa

Turvapaikanhakijoiden tai ylipäätään ulkomaalaisten seksuaalirikoksissa ei näy kesällä ja keväällä tilastopiikkiä, jollaista osa suomalaisista etukäteen pelkäsi. Joukkoraiskauksia, joista epäiltäisiin turvapaikanhakijoita, ei ole tullut poliisin tietoon koko vuoden 2016 puolella. Joukkoahdisteluja on tullut tutkittavaksi muutamia.

Kotimaa
20160720_Munkkiniemi
Munkkiniemen pieni uimaranta on suojaisa ja rauhalinen.Ilkka Loikkanen / Yle

Keskustelu seksuaalirikoksista kuumeni viime syksynä ja talvena, kun Suomeen tuli ennätysjoukko turvapaikanhakijoita. Heidän määränsä kasvun myötä erityisesti seksuaalisten ahdistelujen määrä kasvoi.

Syntyi pelkoja, että säiden lämmettyä edessä olisi raiskausaalto. Tällaisilla peloilla muun muassa katupartiojärjestö Soldiers of Odin perusteli toimintaansa.

– Raiskausaaltoa ei ole tullut, vahvistaa Helsingin poliisin viestintäjohtaja, ylikomisario Juha Hakola.

– Sellaisia piikkejä kuin esimerkiksi viime syksynä muutamina kuukausina oli, ei ole ollut juurikaan havaittavissa. Pientä kuukausittaista vaihtelua.

Keskusrikospoliisi ylläpitää tilannekuvaa kaikista turvapaikanhakijoiden rikoksista.

– Seksuaalirikosten määrät ovat pysyneet kuukausivertailussa lähes samoina tammikuusta elokuuhun, kertoo rikosylikomisario Arto Tuomela keskusrikospoliisista.

Turvapaikanhakijoiden seksuaalirikokset pysyneet samalla tasolla

Kokonaiskuva turvapaikanhakijoiden tekemistä seksuaalirikoksista näyttää pysyneen aika muuttumattomana syksystä kevääseen ja kesään.

Yle vertaili kevättalvella, kuinka paljon turvapaikanhakijoiden seksuaalirikoksia oli tullut kaikkien poliisilaitosten tietoon. Tuolloin vajaassa puolessa vuodessa seksuaalirikoksia tuli ilmi vajaat 80.

Poliisin tuoreimmissa puolivuotistilastoissa (siirryt toiseen palveluun) turvapaikanhakijoiden seksuaalirikoksia kertyi reilut 80, joten määrä ei vaikuta juuri muuttuneen syksystä kevääseen.

Ylen keräämät luvut ulottuivat syyskuusta 2015 helmikuun puoliväliin 2016, KRP:n luvut tammikuusta kesäkuuhun 2016.

Moni turvapaikkaa hakenut on kuitenkin saanut jo päätöksen. Ylipäätään on kimuranttia, kuka lasketaan tilastoissa turvapaikanhakijaksi.

KRP:n seksuaalirikoslukuihin sisältyvät "turvapaikkaa hakeneet", joiden joukossa voi olla myös turvapaikkapäätöksen jo saaneita.

Lisäksi KRP kerää rikostilastot käsin kuuden suurimman hakijamaan kansalaisista: Afganistanin, Albanian, Irakin, Iranin, Intian, Syyrian ja Somalian.

Tilastointi ei ole aukotonta siksikään, että poliisin rikosilmoitusjärjestelmä elää koko ajan. Rikosnimikkeitä poistuu ja muuttuu. Yksi henkilö voi myös syyllistyä useampaan rikokseen.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Ahdisteluissa tekijä jää usein pimentoon

Kun vertaillaan kaikkien ulkomaalaisten tekemien seksuaalirikosten vaihtelua kuukausittain, sään vaikutuksesta ei voi tehdä suuria johtopäätöksiä.

Ulkomaalaisten epäillyiksi tekemiä raiskauksia on esimerkiksi ollut yhtä paljon syksyllä loka–joulukuussa 2015 kuin keväällä huhti–toukokuussa 2016. Kesäkuussa niitä oli selvästi vähemmän kuin touko- tai heinäkuussa. Elokuun lukuja ei ollut vielä saatavilla.

Ylipäätään seksuaalirikokset lisääntyvät yleensä kesällä.

Poliisihallituksen laskelmien mukaan kaikista alkuvuoden raiskaustapauksista, joissa epäilty on tunnistettu ulkomaalaiseksi, joka kolmas ulkomaalaisista epäillyistä on ollut turvapaikanhakija.

Seksuaalisissa ahdisteluissa turvapaikanhakijoiden osuus on ollut suurempi: kaikista ulkomaalaisista ahdistelijaksi epäillyistä puolet on ollut turvapaikanhakijoita.

Ahdisteluissa on paljon piilorikollisuutta, eli tekijää ei usein saada kiinni, toisin kuinesimerkiksi raiskauksissa.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Räikein joukkoahdistelu heinäkuulta

Poliisin tietoon ei ole tullut yhtään turvapaikanhakijoiden tekemäksi epäiltyä joukkoraiskausta tähän mennessä tänä vuonna. Kuubalaisten lentopalloilijoiden tapausta lukuun ottamatta joukkoraiskauksia ei ole juuri ilmoitettu poliisille muutenkaan.

Uudenvuoden jälkeen Helsingin poliisi puhui ilmiöstä, jossa ulkomaalaiset miehet ahdistelevat naisia joukolla. Vuodenvaihteen jälkeen tämänkaltaisia joukkoahdisteluja on tullut Helsingissä poliisin tutkittavaksi muutamia.

Räikein tapaus on heinäkuun lopulta, kun 10 nuoren miehen ryhmittymä ympäröi turistinaisen Helsingin keskustassa, Helsingin poliisin viestintäjohtaja Juha Hakola kertoo.

– En tarkkaan pysty sanomaan, oliko heidän taustansa turvapaikanhakija, Hakola vastaa.

Hakola painottaa, että poliisille muodostuu tietty tilannekuva myös sen perusteella, kuinka paljon ihmiset ottavat poliisiin yhteyttä, vaikka eivät päätyisikään tekemään rikosilmoitusta.

Siksi Helsingin poliisin käsitys on, että joukkoahdistelut eivät ole ainakaan olleet vähentymään päin.

Kevättalvella Helsingin poliisi ryhtyi sakottamaan ahdistelijoita. Sen jälkeen sakkoja on jaettu kymmenkunta, mutta vain yksittäisille tekijöille ja jos uhri on suostunut rangaistusmenettelyyn. Tapaukset, joissa on useampi epäilty, menevät aina esitutkintaan uhrin niin toivoessa.

Raiskausrikosten kokonaismäärä on ollut Helsingissä kasvussa, mutta prosentuaalisesti ulkomaalaisten osuus niistä on alkuvuonna pienentynyt.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Toukokuussa piikki – teot edelliskesältä

Joskus uhri rohkaistuu ilmoittamaan seksuaalirikoksesta poliisille vasta pitkän ajan jälkeen. Rikos näkyy tilastoissa sen kuukauden kohdalla, jolloin se on poliisin järjestelmään kirjattu – ei sen kuukauden kohdalla, jolloin se on tapahtunut.

Esimerkiksi toukokuun 2016 tilastossa näkyy piikki seksuaalipalvelujen ostamisessa nuorilta, vaikka Ylen tarkistaessa asiaa paljastui, että osa kyseisistä teoista oli tapahtunut jo kesällä 2015.

Turvapaikanhakijoita on myös seksuaalirikosten uhreina. Ulkomaalaisten asianomistajien eli uhrien osuus on kasvanut samaan aikaan kuin ulkomaalaisten epäiltyjen osuus.

Esimerkiksi lapsen seksuaalisten hyväksikäyttöjen lievää kasvua selittää poliisin mukaan osin se, että niitä on ollut alaikäisten välillä ja myös vastaanottokeskuksissa.

Poliisi uskoo, että aiheen saama suuri julkisuus on vaikuttanut ennaltaehkäisevästi seksuaalirikoksiin, samoin poliisin valistus vastaanottokeskuksissa.

– Uskon, että aina kun joku asia nousee julkiseen keskusteluun, sillä on ennalta estävää vaikutusta. Samalla myös ilmoitusaktiivisuus rikoksista on noussut, Helsingin poliisin Juha Hakola toteaa.