Budjettiväännölle dramaattinen alku – Kuntatyöntekijät uhkaavat hallitusta

Hallitus perui tunnin varoitusajalla tiedotusvälineille luvatut haastattelut, kun julkisuuteen oli tullut kilpailukykysopimuksen kaatumisuhka.

politiikka
Kesäranta
Jouni Immonen / Yle

Hallitus on aloittanut budjettiriihensä niskassaan uhka kilpailukykysopimuksen kaatumisesta.

Kunta-alan palkansaajaliitot ovat lähettäneet hallituksen johtokolmikolle kirjeen, jossa järjestöt vaativat muutoksia kuntien talouteen suunniteltuihin lisäleikkauksiin. Hallitukselta on vaadittu vastausta budjettiriiheen mennessä. Kirjeessä uhataan jättää tulevana maanantaina kunta-alan kilpailukykysopimus allekirjoittamatta.

Hallituksen johtokolmikon piti kommentoida neuvottelujen alkua tiedotusvälineille kello 13 Kesärannassa, mutta valtioneuvoston viestintä perui tiedotustilaisuuden lyhyellä varoitusajalla keskipäivällä. Valtioneuvoston viestinnän mukaan kysymys on tietokatkoksesta, eikä hallituspuolueiden puheenjohtajien alkukommenttien peruuntuminen johtunut kuntatyöntekijöiden julkisuuteen tulleesta vaatimuksesta.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.), työministeri Jari Lindström (ps.) ja elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) tapasivat tiistaina työmarkkinajohtajia, ja tiettävästi tapaamisajasta vei suuren osan kunta-alan tilanteen selvittely.

Kuntien leikkausten ongelmia nostivat esiin erityisesti SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja Kuntatyönantajien Markku Jalonen, joiden laskelmat poikkevat valtiovarainministeriön luvuista.

Ansiosidonnaisen porrastaminen esillä

Etukäteen suurin mielenkiinto budjettiriihessä on kohdistunut hallituksen työllisyyskeinoihin. Työllisyyden vahvistamiseksi on valmisteltu joukko erilaisia toimia työ- ja elinkeinoministeriössä (tem), jossa työllisyysosaston päällikön Tuija Oivon vetämä työryhmä on tehnyt 17 esitystä. Julkisuudessa on kerrottu, että tem:n esityslista olisi ollut määrä julkistaa keskiviikkona, mutta näin ei ministeriön mukaan tehdä.

Valtiovarainministeriö on koonnut lisäksi valtiosihteeri Martti Hetemäen johdolla kuuden kohdan listan, jota ministerit kävivät eilen läpi työmarkkinajohtajien kanssa.

Vm esittää ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista niin, että tuki leikkaantuisi kolmella prosentilla kolmen kuukauden välein, jos työtön ei ole ollut tarpeeksi aktiivinen. Tanskasta poimittuun malliin kuuluu, että työtön käy TE-toimistossa tapaamisissa säännöllisin välein.

Suositus: Työehtosopimusta alemmalla palkalla töihin

Virkamiehet esittävät myös, että yritykset voisivat palkata harjoittelijoita määräaikaisesti työehtosopimuksen alittavalla palkalla. Harjoittelijapalkalla voisi työllistää esimerkiksi maahanmuuttajia.

Kyse on suosituksesta, sillä käytännöstä pitäisi sopia eri aloilla työehtosopimuksissa, joten muutos tulisi voimaan vasta jo solmittujen sopimusten avauduttua. Vastaava malli on käytössä jo esimerkiksi rakennusalalla.

Yksi esitys on, että toistuvasti kesken vuotta loppuneeseen palkkatukeen siirrettäisiin varoja sosiaali- ja terveysministeriön ja työttömyysvakuutusrahaston määrärahoista. Työnantaja on vastustanut vakuutusrahaston varojen käyttöä.

Lisäksi Hetemäen listalla on esitys, että aiempia, jo lakkautettuja nuorten työllistämistoimia otettaisiin uudelleen käyttöön.

Kaksipäiväiseen riiheen on ladattu kovat odotukset, sillä hallitus pitää yhä kiinni tavoitteestaan, että työllisyysaste nousisi tällä vaalikaudella 72 prosenttiin. Matkaa riittää, sillä työllisyys on madellut 68,5 prosentin lukemissa.

Valtiovarainministeriö kertoi keskiviikkona myös asettavansa asiantuntijatyöryhmän tarkastelemaan yritysverotusta. Työryhmä esittää näkemyksen keskustan ajaman, investointien edistämiseksi tarkoitetun varauksen käyttöönotosta.

Työryhmän puheenjohtaja on valtiovarainministeriön vero-osaston osastopäällikkö, ylijohtaja Terhi Järvikare.