Kaksikymmentä vuotta ja 20 000 hanketta – vauvatkin on pantu värikylpyyn EU:n tuella

Suomen kyliä on kehitetty ja aktivoitu EU:n hankerahoilla kahdenkymmenen vuoden ajan. Julkista rahaa on virrannut maaseudun yrityksille ja yhteisöille jo 500 miljoonaa euroa. Leader-hankkeissa liikkuu paljon rahaa - niiden vaikutusta ei voi kuitenkaan mitata vain rahassa.

Kotimaa
Äitejä ja lapsia värikylvyssä.
Pasi Takkunen / Yle

Ilmajoella MLL:n perhekeskus Aurinkoisessa on menossa vauvojen värikylpy. Perhekeskus on käynnistetty aikanaan Leader-rahalla ja samoin värikylpy on tuotu Etelä-Pohjanmaalle Leader-hankkeena.

Ilmajokelainen Katja Kotanen on tuonut Lauri-poikansa värikylpyyn.

– Kyllä lapsiperheille tällaiset tapahtumat ja jutut ovat tärkeitä. Sosiaalinen verkosto on kaikille tärkeä ja vanhemmat lapset pääsevät tapaamaan toisiaan. On hienoa, että tällaisella pienellä paikkakunnalla järjestetään tällaista, kiittää Kotanen.

Pysyvä jälki

Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiverin toiminnanjohtaja Sinikka Koivumäki sanoo, että perhekeskus Aurinkoinen on hyvä esimerkki siitä, miten Leader-rahoituksella on saatu pysyvää toimintaa aikaiseksi maaseudulle.

– Joskushan käy niin, että joku toimintamalli ei toimi täällä, jossain se toimii mutta meillä ei ja se loppuu siihen. Mutta kyllä sieltä yksittäisiä toimintoja jää kuten tämä perhekoti Aurinkoinen. Tätä kokeiltiin vuonna 2004 hankkeella, ja tämä elää edelleen ilman mitään hankerahoitusta. Me ollaan tästä paikasta hirveän ylpeitä, sanoo Koivumäki.

Liiveri on jakanut yritystukia ja rahoittanut perhekeskuksen ja värikylvyn kaltaisia yleishyödyllisiä hankkeita jo 450 kertaa. Vuodesta 1997 lähtien aina vuoteen 2020 julkista rahaa on virrannut ja tulee virtaamaan hankkeille noin 30 miljoonaa euroa.

Koko maassa toimii 54 Liiverin kaltaista Leader-ryhmää, jotka tekevät omat kehittämisohjelmansa ja valitsevat toteutettavat hankkeet.

Vauva piirtää värikylvyssä mustikka soseella paperiin.
Pasi Takkunen / Yle

Kahden vuosikymmenen aikana on näiden ryhmien siipien alla toteutettu 20 000 hanketta ja maaseudulle on virrannut 500 miljoonaa euroa julkista rahaa EU:sta, valtiolta ja kunnilta. Lisäksi Leader-hankkeita on rahoitettu yksityisellä rahalla ja talkoopanoksella 200 miljoonan euron edestä.

Kaikkea ei mitata rahassa

Kauhavalla toimivan Aisapari -kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtajan Mervi Niemi-Huhdanpään mukaan toiminnan laajuutta ja vaikuttavuutta voi toki mitata rahassakin.

– Raha on yksi asia, mutta se että ihmiset ovat innokkaita ja aktiivisia, on sellaista mitä ei voi rahassa mitata. Leader-toiminnan avulla on saatu ihmiset tekemään asioita yhdessä, on tehty yhteisiä tiloja ja perustettu yrityksiä, summaa Niemi-Huhdanpää 20 vuoden saldoa.

Niemi-Huhdanpää muistaa vuonna 2000 radiohaastattelussa sanoneensa, että Leaderin tärkein tavoite on saada aikaiseksi asennemuutos maaseudun ihmisissä niin että opitaan arvostamaan omaa aluetta ja koetaan että maaseudulla on kiva asua ja elää.

Onko se tavoite saavutettu?

– Ainakin itse ajattelen niin ja toivottavasti olen esimerkillä voinut vaikuttaa muihinkin, sanoo pitkän linjan Leader-toimija Kauhavalta.

Leader-rahoituksen turvin on synnytetty maaseudulle uusia yrityksiä, palveluita ja uusia työpaikkoja, herätetty henkiin tyhjiksi jääneitä kyläkouluja ja navetoita, rakennettu jos jonkinlaista vapaa-ajan infraa, pururatoja ja pukusuojia, pelastettu järviä, polkaistu pystyyn kerhoja ja tapahtumia, synnytetty yhteistä toimintaa... onpa vuosien saatossa rakennettu yksi ilma-aluskin.

Leader-toimintaan ja hankkeiden laajaan kirjoon pääsee tutustumaan Leader Suomi -sivustolla, jonne on koottu Leader-muistoja (siirryt toiseen palveluun) 20 vuoden ajalta.