Sähköisten potilasjärjestelmien käytössä ensihoidossa suuria eroja – tulossa oleva uudistus yhtenäistää käytännöt

Sairaanhoitopiirien välillä on suuria eroja sähköisten potilasjärjestelmien käytössä ensihoidossa. Osassa maata ne kattavat koko potilaan hoitoketjun, kun toisaalla kaikki ensihoitoon liittyvä tieto siirtyy eteenpäin vielä paperilla. Tilannetta on tarkoitus selkeyttää kansallisella sähköisellä ensihoitokertomuksella.

terveys
Ambulanssi ja ensihoitoyksikkö sisältä.
Yle

Joillakin alueilla sähköistä potilastietojärjestelmää on käytetty ensihoidossa jo useamman vuoden ajan, kun taas esimerkiksi Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueella sellainen on ollut käytössä vasta reilun vuoden verran.

Eroja on myös siinä, siirtyvätkö kaikki potilaan hoitoon liittyvät tiedot ensihoidosta sairaalaan sähköisesti tai reaaliaikaisesti. Kaikilla alueilla sähköistä potilasjärjestelmää ei ole käytössä ensihoidossa lainkaan.

Tilanne on kuitenkin muuttumassa, sillä valmisteilla on kansallinen sähköinen ensihoitokertomus, joka on tarkoitus ottaa käyttöön koko maassa vuosien 2018–2019 aikana.

Käytännöt yhtenäistymässä

Asiaa valmisteleva ensihoidon erityisasiantuntija Lasse Ilkka sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että alueiden väliset erot johtuvat siitä, että järjestelmiä on tähän saakka kehitetty alueellisista näkökulmista.

Tämä on huomattava parannus nykyjärjestelmiin.

Lasse Ilkka

– Lisäksi sairaanhoitopiireissä on ollut tieto siitä, että valmisteilla on yhteinen, kansallinen ensihoitokertomus. Osa alueista ei todennäköisesti ole lähtenyt kehittämään omia järjestelmiään senkään vuoksi, Ilkka sanoo.

Taustalla on myös toiminnan kehittyminen sairaankuljetuksesta ensihoitoon: vuosikymmeniä sitten tärkeintä oli kuljettaa hoitoa tarvitseva potilas mahdollisimman pian sairaalaan. Nyt hoidon arviointi ja mahdolliset hoitotoimenpiteet tehdään paikan päällä.

Tiedot seuraavat potilasta hoitopaikasta riippumatta

Ensihoitopalvelussa tulee siis jatkossa olemaan koko maassa vain yksi järjestelmä, joka käyttää hyödykseen kansallista potilastiedon arkistoa.

– Tärkeintä on se, että potilaan tiedot siirtyvät asuinpaikasta ja hoitopaikasta riippumatta. Potilaan tiedot haetaan kansallisesta potilastiedon arkistosta eli silloin ensihoitajat pääsevät näkemään potilaan hoitoa ajatellen oleellisimmat, potilasta koskevat aiemmat tiedot, Ilkka painottaa, Ilkka painottaa.

– Tämä on huomattava parannus nykyjärjestelmiin.

Tärkeintä on se, että potilaan tiedot siirtyvät asuinpaikasta ja hoitopaikasta riippumatta.

Lasse Ilkka

Sähköisen ensihoitokertomuksenon myös tarkoitus toimia reaaliaikaisesti, jolloin esimerkiksi ensihoitolääkäri pystyy antamaan paikan päällä oleville ensihoitajille ohjeita potilaan hoitoon.

Järjestelmän avulla kerätään myös tietoa ensihoidon tehtävistä, jolla voidaan parantaa ensihoidon tarpeen ennustettavuutta.

– Ensihoidon tehtävistä on tarkoitus muodostaa oma tietokantansa, jonka pohjalta voidaan ennustaa, minkälaisia tehtäviä mihinkin kellonaikaan kullakin alueella ensihoidolle on.

Uudistus on iso, ja siksi kansallinen sähköinen ensihoitokertomus otetaan käyttöön vaiheittain.

– Kyse on niin isosta järjestelmästä, että sen käyttöönotto on tehtävä vaiheittain. Tavoitteena on, että vuonna 2019 se olisi käytössä koko maassa.