1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. rikoskirjallisuus

Suomalainen haluaa rikoskirjoista realismia – Dekkarikirjailijat löysivät vanhat rikokset

Suomalaiset eivät ole yksinään dekkari-innostuksensa kanssa. Koko Euroopassa, mutta erityisesti Pohjoismaissa rikoskirjallisuus on ollut nosteessa jo parikymmentä vuotta, vaikkakin vasta nyt dekkareista puhutaan aidosti positiiviseen sävyyn. Suomen oma piirre on ihmisten erityinen kiinnostus realistisiin poliisiromaaneihin.

Kuva: Laura Tolonen / Yle

Koko Eurooppa hakee jännitystä, vaikka tosielämäkin tarjoaa sitä enenevissä määrin rikollisuuden ja erilaisten hyökkäysten arkipäiväistyttyä.

– Tällä hetkellä voidaan puhua eurooppalaisesta tai pohjoismaisesta innostuksesta dekkareita kohtaan. En osaa sanoa, mikä on juuri tämän hetkisen innostuksen takana, mutta dekkaribuumi on pitkäaikainen, noin parikymmentä vuotta kestänyt ilmiö, pohtii Paula Arvas, joka on kirjoittanut Alussa oli murha – johtolankoja rikoskirjallisuuteen -kirjan yhdessä Voitto Ruohosen kanssa.

Arvas on myös tehnyt gradunsa ja väitöskirjansa kotimaisista dekkareista.

Arvaksen mukaan viimeisimpien vuosikymmenten aikana rikoskirjallisuuden julkaisumäärät Suomessa ovat kasvaneet ja genren arvostus lisääntynyt.

– Vuotuinen nimikemäärä dekkarien julkaisuissa on kaksinkertaistunut 2000-luvulla verrattuna aikaisempiin vuosikymmeniin. Eli kasvu on ollut isoa.

Realistinen poliisiromaani vetoaa suomalaisiin

Rikoskirjallisuus käsittää useita eri alalajeja kuten vaikkapa salapoliisiromaanit tai trillerit. Erityisesti suomalaisia näistä alalajeista kiehtovat realistiset poliisiromaanit.

– Myös kirjailijat kirjoittavat paljon realistista poliisiromaania, mutta onneksi sen rinnalle on tullut myös hyvin toisentyyppisiä dekkareita kuten vaikkapa Ilkka Remeksen trillerit, Arvas huomauttaa. 

Onneksi-sanan käyttöä Arvas perustelee sillä, että genren monipuolisuus on hyväksi.

– Realistinen poliisiromaani hyvin kirjoitettuna on todella hyvää, mutta nautin myös hyvin toisentyyppisestä kuten trillereistä, jotka painottavat juonivetoisuutta, nopeutta, vauhtia ja jännitystä.

Ilkka Remes kirjoittaa trillereitä. Kuva: Laura Tolonen / Yle

Suomalaisten kiinnostus faktaan ja todentuntuisiin tapahtumiin näkyy myös erilaisten rikollisuutta käsittelevien televisiosarjojen suosiolla. Esimerkiksi poliisin työhön keskittyvät tosi-tv-sarjat ovat eräänlainen aikansa kuva.

– Ainakin dekkareissa painotetaan usein, että suosion takana on juonivetoisuus. Kun istut alas ja otat kirjan käteen, olet todennäköisesti viihdytetty seuraavan 300–400 sivun verran. Voit ikään kuin antautua juonen vietäväksi ja pohdiskella kirjan todellisuutta. Rikoksiin ja poliiseihin keskittyvä tv-viihde on siinä mielessä samantyyppistä, että se on tässä ajassa, Arvas pohtii.

Uutta suomalaisen rikoskirjallisuuden saralla on tapahtumien sijoittaminen historiaan. Maailmalla historiallinen rikoskirjallisuus alkoi esiintyä kirjahyllyissä 1970-luvulla, mutta Suomessa alalajin tekijöitä on ilmestynyt aivan viime vuosien aikana. Arvas on innoissaan tästä.

– 1800- ja 1900-luvun Suomen historiassa on todella paljon kiinnostavia asioita ja nyt suomalaiset dekkarikirjailijat ovat löytäneet ne.

Oma hylly dekkareille

Vaikka dekkarikirjallisuuden julkaisumäärät kasvat, sen lainaamisessa ei ole näkyvissä suurta piikkiä. Kajaanin pääkirjaston kirjastonhoitaja Jarkko Oinonen kertoo, että kainuulaiset ovat kautta aikain lukeneet dekkareita mielellään.

– Dekkarien kysyntä on ollut aina hyvää. Suosiosta kertoo sekin, että dekkarit ovat saaneet oman osastonsa. Muille kirjallisuuden lajeille ei ole omaa hyllyä, Oinonen sanoo.

Dekkareille on myös oma vakiolukijakuntansa.

– On ihmisiä, jotka lukevat ainoastaan dekkareita.

Kainuulaiset lainaavat paljon ruotsalaista, norjalaista sekä tanskalaista dekkarikirjallisuutta. Myös kotimaiset uutuudet maistuvat jännityksen nälkäisille.

Tällä hetkellä lainatuimpien dekkareiden kärkikastia Kajaanin kirjastossa edustavat Mari Jungstedin Joka yksin kulkee sekä Outi Pakkasen Helle.

Politiikka tulevaisuuden teemana

2000-luvun rikoskirjallisuudessa on entistä vahvemmin esillä yhteiskunnalliset epäkohdat. Rikoskirjallisuuden tematiikka on muuttunut vuosikymmenten aikana terrorismia ja globaalin maailmantalouden vaikutuksia ja talousrikollisuutta koskevaksi.

Tematiikka on Arvaksen mukaan hyvin maalähtöinen: esimerkiksi Suomessa maahanmuutto on dekkareissa vahvasti läsnä, kun puolestaan eteläeurooppalainen dekkari saattaa muotoutua korruption ympärille.

Rikoskirjallisuus käsittää useita eri alalajeja. Suomalaiset suosivat niistä realistisia poliisiromaaneita. Kuva: Laura Tolonen / Yle

Mutta mihin suuntaan rikoskirjallisuus on menossa? Mistä aiheista suomalaiset dekkaristit kirjoittavat jatkossa?

– Olisin hämmästynyt, jos politiikka ja talous eivät nousisi vielä vahvemmin esiin. Kun seuraa Suomen tempoilevaa poliittista kenttää, uskon sen saavan vielä näkyvämmän roolin rikoskirjallisuudessa tulevaisuudessa, Arvas pohtii.