Nerg: Emme halua, että Suomeen syntyy paperittomien yhteisö

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nergin mukaan Suomi pyrkii kannustamaan irakilaisia palaamaan vapaaehtoisen paluun kautta. Suomella ja Irakilla ei ole niin sanottua pakkopalautussopimusta.

Kotimaa
Päivi Nerg
Sisäasiainministeriö

Yle on uutisoinut tänään, että Suomeen saattaa olla syntymässä tuhansien uusien paperittomien ihmisten joukko. Se johtuu siitä, että entistä harvempi saa turvapaikan Suomesta.

Esimerkiksi monen irakilaisen turvapaikanhakijan hakemus hylätään, mutta heitä ei vastoin omaa tahtoaan voida käännyttää Irakiin, sillä Irak ottaa vastaan vain vapaaehtoisesti palaavat. Suomella ei ole Irakin kanssa niin sanottua pakkopalautussopimusta.

Tilapäistä oleskelulupaa ei voida myöntää

Suomessa astui vuosi sitten kesällä voimaan lainsäädäntö, jonka mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille hakijoille ei voida myöntää tilapäistä oleskelulupaa.

Sisäministeriön kansliapäällikön Päivi Nergin mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita turvapaikanhakijoita pyritään kannustamaan vapaaehtoiseen paluuseen muun muassa maksamalla vapaaehtoisesti palaaville heidän matkansa. Nergin mukaan vapaaehtoisesti palaaville annetaan myös rahaa, jotta kotiinpaluu onnistuu.

Nergin mukaan Suomessa tehdään nyt töitä sen, että turvapaikanhakijat ovat tietoisia siitä, että Suomi tukee turvapaikanhakijoita taloudellisesti sikäli he haluavat vapaaehtoisesti palata.

– Samaan aikaan meillä on menossa Irakin kanssa niin sanotut pakkopalautusneuvottelut. Tiedämme, että naapurimaa Ruotsissa on jo sellainen sopimus eikä se ole kauhean hyvin toiminut. Toimivampaa on, että luodaan vapaaehtoisen palauttamisen toimintamekanismi, joka meillä Suomessa on jo hyvin toiminut, Nerg sanoi Yle Radio Yhden Ajantasan haastattelussa.

Laittomasti maassaoleva ei ole rikollinen, ellei syyllisty rikokseen

Nergin mukaan sisäministeriön varautumissuunnitelmissa pohditaan nyt myös sitä, mitä tehdä jos ihminen ei halua kielteisestä turvapaikkapäätöksestä huolimatta palata esimerkiksi Irakiin vaan jäädä Suomeen. Tällöin ihminen on laittomasti maassa.

– Teemme kaikkemme, että näin ei tulisi tapahtumaan, koska emme halua, että Suomeen tällainen [paperittomien] yhteisö syntyisi. Siihen liittyy keskustelu siitä, että mitkä ovat tukimekanismimme vapaaehtoisessa paluussa, mutta myöskin se keskustelu, että onko löydettävissä vielä vahvemmin mekanismeja heidän pakkopalauttamisensa kautta, Nerg sanoi.

Nergin mukaan Suomessa ei vielä ole kovin montaa ihmistä, jotka olisivat saaneet lainvoimaisen kielteisen turvapaikkapäätöksen. Nerg arvioi, että näiden tapausten määrä kasvaa ensi keväänä, kun valitusprosessit oikeusasteissa päättyvät.

Nergin mukaan vielä ei ole tietoa, onko kielteisistä turvapaikkapäätöksistä Suomessa valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka.

Nerg sanoo myös, että laittomasti maassaolevat eivät ole rikollisia, vaan he ovat laittomasti maassa ulkomaalaislain perusteella. Rikollisia he ovat vasta, jos he syyllistyvät johonkin rikokseen.

– Jos heidät [laittomasti maassa olevat] tavataan viranomaisyhteydessä ja todetaan ettei lupaa olla Suomessa ole, heidät poistetaan maasta, Nerg sanoo.

Vaikuttaako Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätös Suomen linjaan?

Ruotsi hävisi taannoin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa jutun, jossa maasta turvapaikkaa hakenut irakilaisperhe valitti saamastaan kielteisestä turvapaikkapäätöksestä.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Nerg sanoo, että EIT:n päätöksen käydään Suomessa läpi tarkasti. Ruotsia koskevassa päätöksessä EIT ei Nergin mukaan ottanut kantaa siihen, etteikö Irakissa sisäisen turvallisen paon mahdollisuus edelleen olisi.

Nergin mukaan kyseessä oli yksittäisen perheen hyvin vaikea tilanne.

Maahanmuuttovirasto on tehnyt kuluvan vuoden aikana yli 7 300 kielteistä turvapaikkapäätöstä, joista yli 4 300 on annettu irakilaisille.