Suojelupoliisi neuvoo ulkomaille lähteviä: Jättäkää kännykät ja läppärit kotiin

Jos mahdollista, henkilökohtaiset matkapuhelimet ja tietokoneet kannattaisi jättää kotiin. Jos ne on pakko ottaa mukaan, niitä ei kannata jättää hetkeksikään ilman valvontaa, Supo ohjeistaa.

suojelupoliisi
Kannettava tietokone, tabletti ja älypuhelin.
Mirva Ekman / Yle

"Mikäli laite on matkalla välttämätön, sitä ei tulisi missään tilanteessa jättää oman valvonnan ulkopuolelle", Supo varoittaa. Suojelupoliisin mukaan edes hotellien kaappeihin usein sijoitettu pieni tallelokero tai vastaava ei ole luotettava.

Kännykkähän on mukana kaikilla, siinä on kamera ja netti jne, ja läppärit yhä useammalla. Miksi ne pitäisi jättää kotiin? Supon ylitarkastaja Tuomas Portaankorvan mukaan syitä on useita.

Kolme perustetta, miksi mobiililaitetta ei kannattaisi ottaa mukaan

1. Ulkomailla kännykän ja tukiaseman salaus voi olla päältä pois sattumanvaraisesti tai jopa tarkoituksella.

– Tästä syystä salassa pidettäväksi haluttuja asioita ei kannata puhua puhelimessa etenkään ulkomailla.

Salassa pidettäväksi haluttuja asioita ei kannata puhua puhelimessa etenkään ulkomailla

Ylitarkastaja Tuomas Portaankorva, Supo

2. Kytkeytymällä ulkomaiseen televerkkoon kännykän ja sen sim-kortin tunnisteet tulevat tiedustelupalvelun ulottuville, ja sen tehtävänä voi olla juurikin niiden tutkiminen.

3. Verkko ei ole välttämättä turvallinen: paikallisen verkon nettiä ja palveluita käyttämällä altistaa laitteensa mahdollisille viruksille.

– Neuvo puhelimen kotiin jättämisestä koskee erityisesti työpuhelimia, mutta en erityisesti halua omaanikaan viedä tiettyihin maihin, sanoo Portaankorva Suposta.

Yhteiskunnalle elintärkeitä järjestelmiä vastaan yritetään jatkuvasti hyökätä

Neuvo on helpommin ymmärrettävä, kun miettii missä ajassa elämme. Esimerkiksi tiedustelupalveluille voi olla suureksi hyödyksi seuloa terroristisia viestejä mobiililiikenteestä, kun halutaan ennaltaehkäistä mahdollisia terroritekoja.

Rikollisten kohteina ovat yhä useammin myös pahaa-aavistamattomat kaduntallaajat, mutta pahin pelko liittyy yrityksiin lamauttaa jopa kokonaisen yhteiskunnan toiminta.

Supon mukaan esimerkiksi suomalaisia kriittiseksi infrastruktuuriksi määriteltyihin ylläpitojärjestelmiin kohdistuu jatkuvasti hakkerointiyrityksiä tai haavoittuvuuksien tunnustelua.

Toistaiseksi suomalaisilla viranomaisilla ei ole oikeutta tarkkailla verkkojen liikennettä tällaisten hyökkäysten torjumiseksi. Valmisteilla oleva tiedustelulainsäädäntö kuitenkin muuttaisi tilanteen.