Anttilan lapinlehmät ampaisivat somesuosikeiksi – vaeltelevat vapaina pihapiirissä

Koirat ja kissat ovat tuttu näky maalaistalojen pihapiirissä. Niin myös kaustislaisella Anttilan tilalla. Perinteistä poikkeavan lisän tarjoaa samassa pihassa vapaana majaileva lapinlehmä Onna. Se viettää aikaansa holhokikseen ottamansa sisarenpojan Niilan kanssa. Omistajansa arvion mukaan se lienee harvinainen, jos ei ainoa alallaan.

ilmiöt
Lapinlehmät Onna ja Niila kuljeskelevat Anttilan pihapiirissä, etualalla omenapuu, taustalla asuinrakennusta.

Onna jatkaa tilalla parisenkymmentä vuotta jatkunutta pihalehmäperinnettä (siirryt toiseen palveluun). Tosin tässä vaiheessa Onna voidaan lukea harjoittelijaksi, koska se aloitti uransa pari viikkoa sitten. Silloin Anttiloiden pihalehmänä vuodenvaihteesta saakka ollut Ouna menehtyi.

Ouna nousi somesuosikiksi

Lapinlehmä Ouna nousi varsinaiseksi some-tähdeksi, kun isäntä Toni Anttila ryhtyi raportoimaan lehmän elämästä Facebookissa maaseudun elämästä kertovassa ryhmässä.

– Täällä alkoi käydä vierailijoitakin, kaukaisimmat Ounan ihailijat tulivat Hämeenkyröstä saakka.

Sosiaalisen median ohella yksi läpimurto julkisuuteen oli pihalehmästä Maaseudun Tulevaisuus-lehdessä julkaistu juttu. Juttua seurasi toinen, joka kertoi Ounan kuolemasta. Viimeinen lehmästä facebookissa julkaistu kuva poiki alun toistasataa surumielistä ja osaaottavaa kommenttia.

Nyt Toni Anttila raportoi Onnan ja Ounalta jääneen vasikka Niilan tapahtumista. Facebookiin ilmestyy tasaisesti kuvia parivaljakosta ,joko yhdessä tai erikseen. Niitä kommentoidaan samalla innolla kiinnostuneen hyväntuulisesti, kuin Ounaa koskeneita merkintöjäkin.

Ay-lehmä Malli uranuurtajana

Anttila ei tarkkaan muista, mistä idea vapaana pihapiirissä aikaansa viettävästä lehmästä sai alkunsa.

Pihalehmä Onna ja sisarenpoikansa Niila.
Kalle Niskala / Yle

– Vuodesta -97 lähtien meillä oli pihalehmänä ay-rotuinen Malli, se vietti koko elämänsä, 15 vuotta, vapaana. Sillä oli yhteen aikaan kaverina myös ay-lehmä Imogen. Ne kävivät navetassa vain lypsettävänä ja väkirehua syömässä.

Agrologin koulutuksen saanut Toni Anttila ei usko että lehmä laumaeläimenä kärsii siitä, että seurana saattaa olla vain yksi kaveri.

– Kyllähän Onna ja Niilakin pääsevät laumaansa tapaamaan, kun ne halutessaan menevät navettaan. Ne eivät kuitenkaan ole laitumella muun karjan kanssa, mitä nyt saattavat käydä aitauksen tuntumassa katselemassa.

Äiti jalosti lapinlehmiä

Lapinlehmä on rotuna suomalaisen karjan joukossa harvinaisuus. Vaikka niiiden määrä on hiljalleen kasvussa, tällä hetkellä niitä on suomalaistiloilla vajaa tuhat, arvioi Luonnonvarakeskus.

Anttilan tilalle lehmät tulivat, kun perheen edesmennyt äiti kiinnostui niistä 90-luvulla. Tällä hetkellä niitä on navetassa 6. Poikansa kanssa tilaa viljelevä Yrjö Anttila sanoo, että lapinlehmät ovat talossa hieman harrastuksen vuoksi, niiden maitomäärät ovat vähäisemmät kuin varsinaisen ay-lypsykarjan. Kaikkiaan Anttiloiden navetassa ammuu 55 lypsylehmän lisäksi pienkarjaa.

Katso video Onnasta ja Niilasta tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)