Suomalaisten varallisuus makaa käyttötileillä: "Raha pitäisi kansantalouden edun nimissä saada liikkeelle"

Kotitalouksien varallisuutta makaa ennätysmäisen paljon peruskäyttelytileillä. Heinäkuussa ylittyi 60 miljardin euron rajapyykki. Sijoitusstrategi Jukka Oksaharjun mielestä nykytilanne on paradoksaalinen.

talous
Seteleitä ja euron kolikko pöydällä.
Derrick Frilund / Yle

Niin sanottujen yön yli -talletuksien eli kotitalouksien perinteisillä käyttelytileillä olevien talletusten kanta kasvoi heinäkuussa ennätyksellisen suureksi, yli 60 miljardiin euroon.

Suomalaiset eivät ole halunneet sitoa varojaan osakeomistuksiin tai määräaikaistalletuksiin alhaisella korolla. Nordnetin sijoitusstrategi Jukka Oksaharju arvioi, että kotitalouksien aktivoiminen on jatkossakin haastavaa.

– Tällä hetkellä on vaikea saada kotitalouksia innostumaan mihinkään talletuksiin, koska tuotot ovat nollan tuntumassa; monessa lainatuotteessa, valtion lainoissa jopa negatiivisia. Varovaisuudesta on siis tullut maksullista. Kukapa haluaisi investoida maksulliseen tuotteeseen, Oksaharju kiteyttää.

Poikkeuksellinen ja paradoksaalinen tilanne

Markkinatilanne on poikkeuksellinen, sillä keskuspankkitoiminnan perinteiset tuottavat ja turvaavat menetelmät eivät lyhyellä tähtäimellä toimi.

Nettipankki Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju
Jukka OksaharjuNordnet

– Pitkällä aikajänteellä osakkeet ovat olleet ja todennäköisesti ovat tulevaisuudessakin paras yksittäinen omaisuusmuoto. Nyt pitäisi katsoa pidemmälle, yli viiden vuoden tähtäimellä, ja kasvattaa osakepainoa. Näkymä on se, että keskuspankkitoimet jatkuvat vielä vuosia, korkotuotot ovat vielä vuosien ajan nollan tuntumassa ja säästäjän ostovoima ei valitettavasti kasva näissä korkokohteissa, Oksaharju ennakoi.

Nykyinen kehitys on johtanut Oksaharjun näkemyksen mukaan siihen, että osakesijoittajat odottavat hieman kärjistetysti huonoja uutisia talouden yleistilanteen kehityksestä.

– Tässä on paradoksaalinen tilanne, koska keskuspankki toimii sitä enemmän, mitä huonompi on yleinen talouden tila. Keskuspankit ovat toimineet aktiivisesti lähes koko 2010-luvun. He ovat painaneet korot nollaan ja riistäneet osakkeilta vaihtoehtoiset, järkevät sijoituskohteet. Kärjistäen on hyvä uutinen osakesijoittajalle, jos taloudessa menee huonosti, koska silloin keskuspankki jatkaa pörssin tukemista riistämällä vaihtoehtoisia sijoituskohteita, Oksaharju analysoi.

Nykytilanteen paradoksi tulee siitä, että hyvät uutiset taloudesta voivat nostaa korko-odotuksia, jolloin osa pääomasta virtaa lyhyellä aikavälillä pörssistä takaisin korkokohteisiin. Tällaisessa tilanteessa hyvät uutiset taloudesta eivät välttämättä nosta pörssikursseja.

– Toki pidemmän päälle täytyy toivoa, että talous kasvaa, työllisyys kohenee ja ajan mittaan myös tasapaino korko- ja osakesijoituksien välillä palautuu. Tällä hetkellä pörssissä on paljon sellaista rahaa, joka ei sinne pidemmän päälle kuulu. Tämä raha on tullut korkosijoittajilta, Oksaharju toteaa.

”Omistajuuden ymmärtäminen valitettavan kaukana”

Oksaharjun mukaan kansalaisten tileillä makaavat rahat pitäisi kansantalouden edun nimissä saada liikkeelle. Tämä edellyttää hänen mukaansa omistajuuden kunnianpalauttamista ja ymmärryksen lisääntymistä Suomessa.

– Kyllä tässä pitää omistajuudelle tehdä kunnianpalautus Suomessa. Nytkin on ollut puhetta, että koulutusleikkaukset voitaisiin välttää pääomaveroa nostamalla. Tämänkaltaiset avaukset osoittavat, miten valitettavan kaukana omistajuuden ymmärtäminen on, Oksaharju korostaa.

Oksaharjun mukaan omistajat luovat viime kädessä työpaikat Suomeen. Sen vuoksi yritysten toimintaedellytysten kehittäminen Suomessa on ensiarvoisen tärkeää.