Suomen pisin silta rakenteille 2018 – Helsingin valtuusto hyväksyi Kruunusillat

Helsingin kaupunginvaltuuston syyskauden ensimmäisessä kokouksessa käytiin yli kolmen tunnin maratonkeskustelu Kruunusillat-hankkeesta. Siltahanke meni lopulta läpi kirkkain luvuin. Tässä valtuutettujen suosituimmat argumentit siltojen puolesta ja niitä vastaan.

Kotimaa
Gemma Regalis.
Kruunusillat-kilpailun voittajaehdotus Gemma Regalis yhdistää Kruunuvuorenrannan uuden asuinalueen Sompasaareen. Siltakilpailun voitti kesäkuussa 2013 WSP Finland. Yle Uutisgrafiikka / Helsingin kaupungin aineistopankki

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi syksyn ensimmäisessä kokouksessaan Kruunusiltojen hankesuunnitelman äänin 63–6. Kolmen sillan kokonaisuus yhdistää tulevan Kruunuvuoren asuinalueen ja Laajasalon Helsingin kantakaupunkiin Hakaniemen kautta.

Kruunuvuorenrannasta Korkeasaareen ulottuva 1,2 kilometrin siltaosuus on valmistuessaan Suomen pisin. Yhteensä siltaa rakennetaan noin 2 kilometriä.

Silloille rakennetaan raitiotieyhteys ja kevyen liikenteen väylät. Myös hälytysajoneuvot voisivat kulkea siltoja pitkin.

Kruunusiltojen rakentaminen alkaa suunnitelmien mukaan vuonna 2018 jo koko yhteys valmistuu vuonna 2025. Koko hankkeen hinta on arviolta 375 miljoonaa euroa.

Hankkeesta käytiin kokouksessa yli kolmen tunnin keskustelu. Tässä valtuutettujen suosituimmat argumentit siltojen puolesta ja niitä vastaan.

1) Kasvava Helsinki tarvitsee siltayhteyden

Kruunuvuorenrannasta ja Laajasalosta on rakentumassa yli 40 000 kaupunkilaisen koti. Toimivat joukkoliikenneyhteydet ovat kaupunginosalle elinehto, useat valtuutetut muistuttivat.

– Haluamme, että myös meidän lapsemme mahtuvat Helsinkiin asumaan, vihreiden Otso Kivekäs totesi runollisesti.

2) Kruunusilloista rakentuisi merellisen Helsingin symboli

Hankesuunnitelmissa siltojen korkeimmat osat kohoaisivat lähes Pasilan linkkitornin korkeuksiin. Niin keskustan, vasemmiston kuin sosiaalidemokraattien riveistä kuultiin puheenvuoroja, joissa nostettiin esiin Kruunusiltojen vaikutus Helsingin kaupunkikuvaan ja brändiin.

– Kun vuosi vaihtuu, koko maailman katseet kohdistuvat Sydneyyn, demareiden Kaarin Taipale muistutti.

Kruunusilloista voisi Taipaleen mukaan muodostua samaan tapaan merellisen Helsingin symboli ja nähtävyys.

Myös vasemmiston Paavo Arhinmäki nosti esiin sillan vaikutuksen kaupungin ”skylineen”. Kruunusilloilta voisi avautua yhtä komeat näkymät Helsinkiin kuin esimerkiksi rapakon takana Tukholmassa.

Keskustan Laura Kolben mukaan silta jäisi ajastamme ”keskeiseksi kaupunkikulttuurin tunnukseksi”.

Valtuutettu Rene Hursti ihmetteli puheita Kruunusiltojen imagoarvosta.

– Jos halutaan nähtävyyksiä, niin miksi ei rakenneta Eiffel-tornia, Hursti ihmetteli.

3) Silta on kallis

Kruunusiltojen ja raitiotien kustannuksiksi on arvioitu 259 miljoonaa euroa. Sen päälle tulee yli 100 miljoonaa euroa kalusto- ja varikkokustannuksia, niin että kokonaiskustannukset liikkuvat 375 miljoonaa euron tietämillä.

– Silta on hienon näköinen, mutta myös aivan erityisen kallis. 400 miljoonaa menee helposti rikki ennen kuin silta on käytössä, arveli RKP:n Björn Månsson.

Månsson puoluetovereineen halusi palauttaa siltahankkeen uudelleen valmisteluun halvempien vaihtoehtojen löytämiseksi. Myös SKP:n Yrjö Hakanen ehdotti hankkeen hylkäämistä liian kalliina.

Månssonin mukaan halvemmaksi voisi tulla esimerkiksi vesiväyläliikenteen kehittäminen. Palautusehdotus kuitenkin äänestettiin nurin.

Vihreiden Otso Kivekäs vakuutti, että lähes kaikki kuviteltavissa olevat vaihtoehdot liikenteen järjestämiseksi oli vuosien varrella tutkittu, ”ihmiskatapulttia ja suppilautaa lukuun ottamatta”.

– Kruunusiltojen kustannuskilpailukyky on kiistatta heikko, kokoomuksen Lasse Männistö myönsi.

Männistön mukaan toimiva, nopea joukkoliikenneyhteys kuitenkin tarvitaan ja kaikki muutkin vaihtoehdot olisivat sisältäneet ”merkittäviä haasteita”.

4) Kuka haluaisi polkea sillalla talvella?

Muun muassa RKP:n valtuutetut Gunvor Brettschneider ja Jan Oker-Blom ihmettelivät, kuka haluaisi kulkea Suomen pisintä siltaa talvituiskussa jalan tai polkupyörän päällä.

Vihreiden Leo Stranius vakuutti odottavansa jo pyöräretkiä innolla, vaikka siltojen väyläleveys ei antaisikaan myöten polkea rinta rinnan RKP:n Månssonin kanssa.

Kruunusiltojen hankesuunnitelmissa silloilla saisivat kulkea raitiovaunujen lisäksi vain jalankulkijat ja pyöräilijät sekä hälytysajoneuvot. Etenkin kokoomuksen riveissä yksityisautoilun kieltäminen kaihertaa, vaikka valtuutettujen mielipiteet hankkeesta muuten jakautuivat puolesta ja vastaan.

Esimerkiksi kokoomuksen Terhi Koulumies esitti kokouksessa ”toivorikkaan” toivomusponnen siitä, että jatkovalmistelussa varmistettaisiin, että sillan voisi muokata yksityisautoille soveltuvaksi. Ponsi äänestettiin kuitenkin nurin.

Lisäksi pohdittiin, pitäisikö taksiliikenne sallia sillalla ainakin yöaikaan. Vasemmiston Sami Muttilaisen mieleen tulivat muun muassa synnytykseen kiirehtivät äidit, jotka usein liikkuvat ambulanssin sijaan taksilla.