Uusi vastaanottojohtaja ei innostu palautuskeskuksista – "Voi olla riskikeskittymä"

Vastaanottokeskuksissa elää turvapaikkaprosessin kaikissa vaiheissa olevia ihmisiä. Yksi odottaa pääsyä turvapaikkapuhutteluun, toinen valmistautuu päätöksen saamiseen ja kolmas maasta lähtöön – neljättä odottaa elämä jossakin suomalaiskunnassa. Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtajana aloittava Pekka Nuutinen pitää eri vaiheissa olevien yhteiselämää hyvänä käytäntönä.

Kotimaa
Vuosaaren vastaanottokeskus Itä-Helsingissä.
Sasha Silvala / Yle

Maastapoistettavien oleskeluluvattomien ihmisten palautuskeskuksia perustetaan Suomeen mahdollisesti ensi vuonna. Lokakuussa Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön vs. johtajana aloittava Pekka Nuutinen muotoilee palautuskeskusten "konseptin olevan haastava". Vaikeutena hän näkee kysymykset siitä, kuinka keskukset toimisivat.

– Jos keskitetään vain tällaisia ihmisiä samaan paikkaan, voi syntyä riskikeskittymä, hän uumoilee.

Hän perustelee, että vastaanottokeskuksissa on vuosikymmenien ajan ollut turvapaikkaprosessin kaikissa vaiheissa olevia ihmisiä.

Pekka Nuutinen
Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtajana aloittava Pekka Nuutinen Maahanmuuttoviraston tiedotustilaisuudessa 1. syyskuuta 2016. Mikko Koski / Yle

Osaa vastaanottokeskuksista ylläpitävä SPR on kommentoinut, ettei se halua keskuksiinsa pakolla palautettavia ihmisiä. Nuutinen ei ota kantaa siihen, täytyisikö mahdollisten palautuskeskusten olla Maahanmuuttoviraston hallinnassa. Päätös palautuskeskuksista tehdään sisäministeriössä.

Tuhansia ihmisiä saattaa jäädä Suomeen oleskeluluvatta

Turvapaikatta jääneen ihmisen vastaanottokeskuspalvelut loppuvat viimeistään 30 päivän kuluttua siitä, kun poliisi on ilmoittanut vastaanottokeskukseen, että ihmisellä on toimeenpanokelpoinen maastapoistamispäätös, mutta häntä ei pystytä viranomaistoimin poistamaan maasta. Nuutinen arvioi, että ihmisiä, joiden aika vastaanottokeskuksessa on päättynyt näin, on nyt Suomessa joitakin kymmeniä.

Osa turvapaikatta jääneistä on palannut kotimaahansa. Suuri osa valittaa Maahanmuuttoviraston päätöksestä hallinto-oikeuteen. Kun valitusprosessi aikanaan on käyty läpi, osa lähtee vapaaehtoisesti Suomesta, Nuutinen uskoo. Nähtäväksi jää, kuinka moni jää Suomeen.

– Pitemmän päälle heitä voi olla tuhansia ihmisiä, Nuutinen sanoo.

Turvapaikatta jääneillä voi olla jokin muu peruste hakea oleskelulupaa Suomessa. Esimerkiksi Irakiin, josta suurin osa Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista on, ei voida palauttaa pakolla. Irak ottaa vastaan vain vapaaehtoisesti palaavat.