Hyviä uutisia mereltä: Suomenlahti elpyy idästä

Kun vanhat ongelmat poistuvat, uusia tulee tilalle. Nousevana huolenaiheena ovat merissä lilluvat mikromuovit.

tiede
Tutkimusalaus Aranda tyynellä merellä.
SYKE / Panu Hänninen

Itäisimmän Suomenlahden rehevöityminen on vähentynyt. Parantunut tila näkyy vesien kirkastumisena itäisellä Suomenlahdella.

Merkittävin syy mereen päätyvän ravinnekuormituksen vähenemiseen ovat Venäjän päästövähennykset. Eniten vaikuttavat Suomen ympäristökeskuksen johtavan tutkijan Kai Myrbergin mukaan Pietarissa käyttöön otetut jätevedenpuhdistamot, joiden viimeinen osa valmistui vuonna 2013.

– Vähitellen se alkaa näkyä, kun fosforikuormitus vähenee, Myrberg sanoo.

Käytännössä fosforin väheneminen tarkoittaa myös sitä, että meressä lilluu kesäisin vähemmän sinilevää. Muutokset on havaittu Venäjän aluevesillä, Pietarin edustalla.

Mitä lännemmäksi Suomenlahtea mennään, sitä enemmän meren tilaan vaikuttaa koko Itämeren keskusaltaan hapettomuus.

– Läntiset päästövähennykset eivät näy niin positiivisina sen takia, Myrberg sanoo.

Hapettomassa pohjassa fosforia

Itämeren pääaltaan vaikutus läntisen Suomenlahden veden fosforimäärään on paljon suurempi kuin maalta tulevan ravinnekuormituksen. Jos koko Suomenlahti halutaan hyvään kuntoon, Itämeren pääallas ja sen rehevöityminen on saatava kuntoon.

– Se on vähän kuin Suomen budjetti, enemmän menoja kuin tuloja, Myrberg sanoo.

Huono tilanne ruokkii itseään: Kun meressä on paljon ravinteita, tulee leväkukintoja, syksyllä levät kuolevat ja kun bakteerit hajottavat niitä, kuluu happea, happi loppuu, pohja tulee hapettomaksi ja hapettomasta pohjasta vapautuu lisää fosforia, joka ruokkii leväkukintoja.

– Kierrettä on vaikea katkaista. Ainoa lääke on se, että päästöt on saatava kuriin.

Mistä mikromuovit mereen tulevat?

Tutkijoiden nousevana huolenaiheena on merialueiden roskaantuminen, erityisesti mikroskooppisen kokoiset mikromuovit. Meren ja rantojen roskaantumista seurataan Suomessa ja Virossa jo viidettä vuotta. Suomenlahdelta seurantaan kuuluu tällä hetkellä seitsemän rantaa.

Seurannan perusteella jopa 90 prosenttia Suomenlahden rantojen roskista on muovia. Sama tulos on saatu myös kansainvälisissä merten tutkimuksissa. Suomen ympäristökeskus jatkaa seurantaa silmälle näkymättömien mikroroskien määrästä Suomenlahden ulappa-alueilla. Myös päästölähteitä ja mikroroskien kulkeutumista vedenpuhdistamoista mereen selvitetään perusteellisemmin.

Suomenlahden tilan parantamiseksi on tehty kolmen maan yhteinen toimintasuunnitelma eli tiekartta, johon tutkijat päivittävät Suomenlahden meriympäristön tilan parantamiseen tähtääviä suosituksia päätöksentekoa varten.