1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. testamentti

Salalokero paljasti testamentin – Eino Leinon suvun saari oli päätyä Ruotsin valtiolle

Kajaanin Sokajärven Kalliosaari oli päätyä Ruotsin valtion omistukseen. Saaren kohtalon ratkaisivat kuitenkin sattuma ja lipaston salalokerosta löytynyt testamentti.

testamentti
Lipasto.
Lea Milanin kuolinpesä

Aallot pieksävät keskellä Kajaanin Sokajärveä olevan pienen saaren kallioisia rantoja. Sää on utuisen harmaa, ja ainoastaan lokit jaksavat mellastaa rantaviivan tuntumassa.

Minä en voi pitää saarta. Siitä on pakko luopua.

Seth Holstensson

Saaren yllä häilyy mystiikkaa, eikä suotta, sillä sen kohtaloon liittyvät kansallisrunoilija Eino Leinon tarina, liian aikaisin kuolleen naisen kadonnut testamentti ja antiikkisen lipaston salalokero.

Kalliosaari oli taannoin päätyä Ruotsin valtion omistukseen. Näin olisi käynyt, mikäli sattuma ei olisi puuttunut peliin.

Testamentti lipaston salalokerossa

Eino Leinon viimeinen elossa oleva sukulainen, Lea Milan, kätki testamenttinsa vanhan lipaston salalokeroon.

Jos Leinon veljen tyttärentyttären omakätisesti allekirjoittama paperi olisi jäänyt ikuiseksi ajoiksi pimentoon, saaren oikea omistaja Seth Holstensson ei olisi saanut ikinä haltuunsa erikoista perintöään kaukaisessa Kainuussa.

Kalliosaari.
Kalliosaari sijaitsee Sokajärvessä, joka on yhteydessä Oulujärveen. Saari on kooltaan pieni ja maastoltaan kallioinen.Ville Kinnunen / Yle

Alun perin Einon Leinon veljelle Kaarlo Lönnbohmille kuulunut omaisuus olisi nyt länsinaapurin käsissä. Lea Milan oli vanhoilla päivillään Seth Holstenssonin, elämän rakkautensa pojan, huollettavana.

– Lea ja Stig Holstensson tapasivat 1950-luvun keskivaiheilla. Stig oli vasta eronnut ja rakastui palavasti kauniiseen suomalaiseen naiseen, kertovat Seth Holstenssonin asianajaja sekä Lea Milanin kuolinpesän selvitysmies Carl-Oskar Klint.

Perinnöksi saari ja huoneisto Helsingissä

Lea Milan muutti myöhemmin rakkautensa perässä Ruotsiin. Hän sai töitä asianajajana, ja aviopari eli aivan tuiki tavallista elämää, kunnes Stig kuoli kolmisen vuotta sitten.

– Lea oli tuolloin 80-vuotias ja hänestä piti sen jälkeen huolta Seth. Lean ja Sethin suhde oli tuolloin hyvin läheinen. Seth oli melkeinpä Lean kasvatuslapsi, Klint selventää.

Tuohon aikaan Lea kertoi Sethille, että hänellä oli Suomessa omaisuutta, josta Seth voisi huolehtia. Tarkempi keskustelu jäi kuitenkin lopullisesti käymättä, ja asia painui taka-alalle.

Tällaisissa arvolipastoissa on tapana olla salaisia lokeroita.

Carl Klint

– Kaksi vuotta Stigin kuoleman jälkeen Lea ilmoitti Sethille, että nyt matkustetaan Suomeen järjestämään asioita, Klint kertoo.

Sethille valkeni, että hänen ottoäitinsä omaisuuteen kuuluivat muun muassa täysin kalustettu huoneisto Helsingissä ja kokonainen saari Kajaanin Sokajärvessä.

Matka Kainuuseen keskeytyi traagisesti

Lea Milanin ja Seth Holstenssonin matkasuunnitelmat peruuntuivat epäonnisesti. Parivaljakko ei ikinä ennättänyt Helsinkiin, saati Kainuun korpimaille saakka.

– He varasivat aikaa matkaan ja hankkivat laivaliput. Seuraavana päivänä Lea sai kuitenkin aivoverenvuodon. Hänet vietiin sairaalaan, jossa hän kuoli hyvin pian, Klint sanoo.

Surun murtama Seth ei tiennyt mitä tehdä.

– Hän otti yhteyttä minuun. Tapaamisessa hänellä oli mukana suuri salkku täynnä suomalaisia asiakirjoja, Klint kertaa tapahtunutta.

Kalliosaaren päärakennuksen ikkunasta näkyvä maisema.
Kalliosaaressa sijaitseva huvila kätkee sisäänsä paljon muistoja, mutta myös Eino Leinon suvun historiaa ja merkittäviä esineitä.Ville Kinnunen / Yle

Seth ei ollut kuitenkaan lain edessä Milanin perinnönsaaja, sillä hänen isänsä ei ollut avioliitossa Milanin kanssa.

– He olivat avopari. Silloin ehdotin, että voisin toimia selvitysmiehenä, Klint sanoo.

Koska Milanilla ei ollut perillisiä, asiaa tutki myös Ruotsin yleinen perintörahasto eli Allmänna arvsfonden, jonka suomalainen vastine on Valtiokonttori.

– Tiedustelin Valtiokonttorista, josko heillä on mielenkiintoa tätä asiaa kohtaan. Valtiokonttorissa oltiin sitä mieltä, että koska Lea oli ollut kirjoilla Ruotsissa jo 1970-luvulla, ei asia millään tavalla kuulu heille, Klint kertaa tarinan vaiheita.

Salainen lokero avautuu

Ruotsin perinnesäätiö haki silloin oman asianajajan, Hilkka-Riitta Kovasen, suomea taitavan lakinaisen Tukholmasta.

– Ja sitten menimme yhdessä Helsinkiin. Kohteena oli Lean veljen, Karl Milanin, Kalliossa sijaitseva täysin kalustettu kaksio, Klint muistelee.

Kiinteistön arvioinnissa oli mukana myös Bukowskin arvioija. Kun arviointikierros oli tehty, Klint istahti arvokkaan lipaston eteen.

Sen takana seinässä roikkui nahkalipare. Vedin siitä ja salainen lokero avautui.

Carl Klint

– Mieleeni tuli ajatus, jonka kerroin myös Hilkka-Riitalle. Tällaisissa arvolipastoissa on tapana olla salaisia lokeroita, Klint kertoo.

Asianajaja tunnusteli tyylihuonekalun keskiosaa, ja huomasi irti lähtevän neliskulmaisen palan, joka lähti vaivattomasti irti.

– Sen takana seinässä roikkui nahkalipare. Vedin siitä ja salainen lokero avautui.

”Kun minä olen kuollut, Seth saa kaiken”

Lokerossa oli hopeinen rasia, jossa oli koruja. Sattuman kaupalla lokerosta löytyi myös taitettu asiakirja johon oli kirjoitettu: "Kun minä olen kuollut, Seth saa kaiken". Paperin oli allekirjoittanut Lea Milan.

Hämmästys levisi jokaisen huoneessa olleen ihmisen kasvoille.

– Se oli hieno hetki. Ensinnäkin sen vuoksi, että eläkesäätiön ihminen oli paikalla, ja toiseksi kun dokumentti ylipäätänsä löytyi.

Kalliosaaren rantaa.
Lea Milan ja Stig Holstensson vietivät aikaa saarella kalastaen.Ville Kinnunen / Yle

Jos huonekalu olisi myyty, paperi olisi jäänyt pimentoon ikuisiksi ajoiksi.

Paperin aitous tutkittiin Ruotsin perinnesäätiössä, joka vahvisti allekirjoituksen oikeaksi Lea Milanin päiväkirjan avulla. Kahden kuukauden kuluttua Seth sai tietää, että testamentti on pätevä. Näin Sethistä tuli Lea Milanin perinnönsaaja.

Veijarimainen pilailija

Lea Milan oli tiedettävästi luonteeltaan veijarimainen ja leikkisä, joten visusti piilotettu testamentti ei varsinaisesti yllättänyt.

– Ainoa ihminen, joka pääsi tähän huoneistoon, oli Lea Milan. Hänellä oli avaimet. Hänen veljensä Karl oli omistanut huoneiston, eli ei ollut ketään toista, joka olisi voinut tehdä tämän. Karl oli kuollut kaksi vuotta aikaisemmin, Klint kertoo.

Tapaamisessa hänellä oli mukana suuri salkku täynnä suomalaisia asiakirjoja.

Carl Klint

Kuolinpesän selvitysmies Carl-Oskar Klint nostaa itsekin esille kysymyksen, miksi Milan toimi näin.

– Lea oli aivan erityinen ja erikoinen ihminen. Hieman kiusoittelevakin. Hän ikään kuin vihjaisi, että siellä on jotain etsimisen arvoista.

Myös Seth Holstensson osasi odottaa ottoäidiltään tavallisuudesta poikkeavaa toimintaa. Hän oli antanut asianajajalleen vihjeen Lea Milanin konstikkuudesta jo aiemmin.

– Sanoin, että Lea on pikku pilailija ja hän on voinut piilottaa sen. He alkoivat hakea, löysivät rasian ja hetken päästä myös testamentin. Sitten he soittivat minulle ja kertoivat, että testamentti on löytynyt, Holstensson kertaa tapahtumia.

Muistoja kalastuksesta ja nikkaroimisesta

Hän on erittäin iloinen siitä, että testamentti lopulta löytyi.

– Ajattelin, että asiat menevät nyt oikeaan suuntaan, koska Lea oli sanonut, että minä mahdollisesti perin hänet. Tästä puhuimme ja oli selvää, että olin iloinen, Holstensson kertoo.

Kalliosaaren rantarakennus.
Seth Holstenssonin isä Stig vietti aikaansa saarella nikkaroiden. Monissa rakennuksissa näkyy hänen kätensä jälki.Ville Kinnunen / Yle

Holstenssonilla ei kuitenkaan ole minkäänlaista henkilökohtaista tunnesidettä omistamaansa Oulujärven Kalliosaareen. Hän ei ole ikinä vieraillut saaressa, mutta muistaa, että paikka oli hänen suvulleen rakas. Paikka on vilahtanut usein Milanin puheissa.

– Olemme puhuneet, että heillä on ollut veneitä ja he ovat kalastelleet. Isä oli tekemässä uutta saunaa, remonttia ja sen sellaista, Holstensson kertoo.

Kalliosaareen museo suurmiehelle

Eino Leino ja hänen veljensä Kaarlo Lönnbohm ovat miehelle myös tuntemattomia suuruuksia. Hän on tutustunut suomalaisen kulttuurin suurmiehen elämään vasta myöhemmin, saaren liittyvien asioiden tutkimisen yhteydessä.

– En tiennyt yhtään mitään. En tiennyt keitä he olivat. Sittemmin olen ottanut toki selvää. Kun olen käynyt Suomessa, olen käynyt Helsingissä katsomassa hänen patsastaan.

Stig oli vasta eronnut ja rakastui palavasti kauniiseen suomalaiseen naiseen.

Carl Oskar Klint

Miten tarina sitten jatkuu? Aikooko Holstensson muuttaa eläkevuosikseen Kalliosaareen ja seurata Leinon suvun jälkiä?

– No, jotain Eino Leinon muistoksi olen ajatellut. Vaikea sanoa, mitä se olisi. Minä en voi pitää saarta. Siitä on pakko luopua, hän harmittelee.

Holstenssonin elämä on Ruotsissa.

– Minulla on paljon tekemistä Ruotsissa. Harrastan vanhoja veneitä. Minun on vaikea muuttaa Suomeen ja muuttaa saareen.

Nuori Suomi -kirjoja.
Ville Kinnunen / Yle

Mies uskoo, että Kalliosaarella on sekä rahallista että kulttuurillista arvoa.

– Jos ajattelen yhteyttä Eino Leinoon ja Suomeen, arvo on suuri.

Holstensson haluaa, että saari saa jatkossa arvoisensa kohtelun.

– On hyvä jos voidaan tehdä jotain hyödyllistä, esimerkiksi museo, hän ehdottaa.

Haaveena nähdä perintösaari

Myös Kalliosaaressa vieraillut asianajaja Carl-Oskar Klint toivoo, että Leinojen muistoa vaalitaan.

– Saari voidaan ehkä ostaa. Samalla on mahdollista säilyttää arvokkaat rakennukset. Jonkinlainen museokin voisi olla mahdollista saada aikaiseksi.

Juuri nyt selvitetään, onko rakennuksissa jotain Eino Leinolta periytyvää, esimerkiksi kirjoja tai esineitä, jotka voitaisiin luovuttaa museoille tai Suomen viranomaisille.

Jonkinlainen museokin voisi olla mahdollista saada aikaiseksi.

Carl Klint

– Olen myös ymmärtänyt kuinka tärkeä Leino on Suomessa. Hän on kansallinen hahmo, suomen kielen kehittäjä. On hauskaa, jos Seth ja minä voimme tukea tätä työtä.

Seth Holstenssonin haaveena on vierailla saarella vielä jonakin päivänä.

– Ajatus oli että menisimme käymään, mutta siitä ei ole tullut vielä mitään.

Lue seuraavaksi