Koe uusi yle.fi

Turvallisuusjohtaja toppuuttelee Venäjä-pelkoja – "Ei pelätä tarvitse, mutta seurata kyllä"

Mikkelissä järjestetyssä kokonaisturvallisuusfoorumissa otettiin kantaa viime päivien keskusteluun Venäjän uhkakuvista. Valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Jari Ylitalon mukaan Suomessa ei ole syytä pelon lietsontaan.

Kotimaa
Jari turvallisuusjohtaja
Mari Lukkari / Yle

Etelä-Savon kokonaisturvallisuuden foorumissa joukko Suomen puolustusvoimien, ulko- ja sisäministeriön, aluehallintoviraston ja valtioneuvoston edustajia puhui Suomen ja suomalaisten turvallisuustilanteesta. Maakunnallinen kokonaisuusturvallisuuden foorumi oli ensimmäinen lajissaan. Tulevaisuudessa maakunnallisia foorumeita on tarkoitus järjestää ympäri maata.

– Kun viranomaisresursseja pienennetään, ovat turvallisuuskysymykset yhä enemmän jokaisen kansalaisen asia, summaa foorumin järjestäneen Security Track -ohjelman tuottaja Erkko Kajander.

"Kyllähän me ollaan erilaisessa tilanteessa kuin muutama vuosi sitten"

Foorumin ohjelma valmistui ennen ulkopoliittisen instituutin selvityksen julkituloa, mutta selvityksen sisältöä ja toteamusta siitä, että Venäjä on Suomelle entistä suurempi riski, sivuttiin silti.

– Kyllähän me ollaan erilaisessa tilanteessa kuin muutama vuosi sitten, Euroopassakin on tilanteita joita ei olisi voinut kuvitella tapahtuvan. Venäjän politiikanteko on muuttunut, totesi valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Jari Ylitalo.

Ylitalo on tullut Mikkeliin puhumaan siitä, miten Kuinka valtion johtamisessa varaudutaan kriiseihin. Venäjää Ylitalo ei pidä Suomelle akuuttina turvallisuusuhkana.

– Ei pelätä tarvitse, sellaisessa tilanteessa ei täällä Suomessa olla. Tietysti on tärkeää seurata mitä naapurissa tapahtuu. Geopoliittinen asemamme ei ole muuttunut miksikään, Venäjä on edelleen naapurimme ja meillä on yli 1300 kilometriä yhteistä rajaa.

Venäjän tilanne on Ylitalon mukaan nyt sellainen, jota pahimmissa skenaarioissa ennustettiin. Valtioneuvoston turvallisuusjohtajana Ylitalo on seurannut Venäjän kehitystä tarkasti.

– Hieman huolestuneena seuraan. 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa meillä oli vielä sellainen toive, että Venäjän demokratiakulku olisi sellainen mitä Suomessa ja Euroopassa nähdään. Sellaisena se ei toteutunut. Nyt on tärkeää säilyttää puheyhteys Venäjään.

"Se on hyvä, että turvallisuuskysymyksistä puhutaan"

Ylitalo on tähän mennessä puhunut turvallisuuskysymyksistä lähinnä poliitikoille ja valtion virkamiehille. Mikkelin turvallisuusfoorumi oli ensimmäinen lajiaan. Tosin sekin oli avoin vain maksaville asiakkaille. Kokonaisuudessaan turvallisuuskysymykset ovat koko ajan laajemmin ja enemmän esillä.

– Turvallisuuspolitiikan ja turvallisuusasioiden käsittely on mediassakin lisääntynyt. Ei siitä haittaa ole. Jos me mietitään esimerkiksi tämmöistä informaatiovaikuttamisoperaatiota johonkin kohdemaahan, se on sitä vaikeampi toteuttaa, mitä valveutuneempi kansa on.