Saako yksityistiellä ratsastamisen kieltää? – yksityistielain "säännöllinen tienkäyttö" on veteen piirretty viiva

Yksityistien pelisäännöt ovat kiemuraisia. Tiekunnan osakkaiden osalta kuvio on selvä, mutta tien ulkopuolinen käyttö ja mahdolliset käyttörajoitukset ovat vaikeita kysymyksiä. Säännölliseen yksityistien käyttöön on saatava lupa, mutta kukaan ei tiedä, mitä säännöllinen käyttö on. Tienkäytön maksuista käydään kymmeniä kiistoja vuosittain.

Kotimaa
Mökkitie.
Anssi Leppänen / Yle

Yksityisteillä ajaminen voi aiheuttaa koviakin kiistoja. Suomessa on nykyisin yksityisteitä noin 360 000 kilometriä. Lähtökohtaisesti yksityisellä tiellä voi liikkua jokamiehen oikeuden perusteella.

Tilanne muuttuu heti, jos joku ulkopuolinen taho käyttää yksityistietä säännöllisesti. Tällöin tien käyttämiseen on saatava lupa tiekunnalta. Ongelma on siinä, että nykyinen yksityistielaki ei määrittele selvästi, mitä säännöllinen tienkäyttö tarkoittaa. Ulkopuolinen käyttäjä tarvitsee myös luvan, jos toiminta lisää selvästi yksityistien kunnossapitokustannuksia.

Johtaja Jaakko Rahja Suomen Tieyhdistyksestä pitää säännöllisyyden tarkkaa määrittelyä hankalana. Rahja muistelee maaoikeuden päätöstä 90-luvun alusta. Kyseinen päätös määritteli, että seitsemän kertaa vuodessa on säännöllistä tienkäyttöä.

– Viime vuosilta en tiedä sellaisia oikeustapauksia, joissa olisi katsottu mikä on säännöllistä ja mikä satunnaista yksityistien käyttöä.

Tiekunta saa periä ulkopuoliselta tienkäyttömaksua. Rahja muistuttaa, että ulkopuoliselta käyttäjältä perittävän käyttömaksun on oltava sama kuin mitä tiekunnan osakas maksaisi samanlaisesta liikenteestä.

Milloin tietty ulkopuolinen liikenne on säännöllistä yksityistiellä?

Asiantuntijan mukaan nykyinen yksityistielaki ei ota selkeästi kantaa, onko säännöllistä käyttöä kerran viikossa, kerran kuussa vai harvemmin. Tiekunta voi yleisesti kieltää kaikilla, tai joillakin, moottori- tai hevosajoneuvoilla liikennöimisen tiellä. Myös työkoneiden kuljettaminen voidaan kieltää niiltä, joilla ei ole oikeutta tiehen.

Yksityistien käyttöä ei voi kuitenkaan rajoittaa mikäli tiekunta saa valtion tai kunnan avustusta tien kunnossapitoon. Avustettavana ajankohtana ei saa tällöin kieltää liikennöintiä tiellä ulkopuolisilta liikkujilta.

Myöskään ratsastamista yksityistiellä ei voida liikennemerkillä kieltää, ellei kieltoon ole jokin liikenneturvallisuussyy. Tieliikennelain mukaan erillisen liikennemerkin asettamiseen yksityistielle pitää olla kunnan lupa, vaikka tiekunta ei saisikaan avustusta tienhoitoon.

Suomen Tieyhdistys arvioi, että koko maassa on vuosittain kymmeniä yksityistien käyttöön liittyviä maksukiistoja. Tyypillisin tapaus on huono henkilökemia, eli tiekunnan osakkailla on jostain syystä sukset ristissä ja asiat eivät luista.

– Kysyn aina ulkopuoliselta tienkäyttäjältä perustetta siihen, miksi hän katsoo ettei tarvitse maksaa käyttömaksua. Millä perusteella joku ajattelee, että toinen maksaa, mutta minun ei tarvitse, toteaa Rahja.

Maksamattomat tie- ja käyttömaksut ovat ulosottokelpoisia

Suomen Tieyhdistyksen johtaja Jaakko Rahja muistuttaa yksityisteiden maksujen olevan ulosottokelpoisia.

– Jos osakkaan tiemaksu ja ulkopuolinen käyttömaksu on määrätty lain mukaan eikä maksua tule niin tiekunta voi viedä asian ulosottoviranomaiselle. Sinne on toimitettava pöytäkirja maksujen suuruudesta tehneesta kokouksesta. Lisäksi on oltava tiekunnan osakkaiden ja ulkopuolisten käyttömaksut sisältävä, niin sanottu maksuunpanoluettelo, toteaa Rahja.

– Ulkopuolisen tienkäyttö ja siihen liittyvät pykälät ovat nykyisessä yksityistielaissa hankalia. Maallikko ei ota selvää mitä asioista sanotaan. Laki on vähän ristiriitainen. Jos tiekunta saa kunnalta avustusta niin ulkopuolista liikennettä ei saa kieltää. Mutta toisaalta ulkopuolinen liikenne tarvitsee tiekunnan luvan. Siinä on tavallaan pattitilanne jos sitä lupaa ei tule, niin mitä sitten, miettii Rahja.

Kiemuraiseen lakiin tulossa selvennystä

Tilanne on helpottumassa kun nykyinen yksityistielaki uudistuu lähivuosina. Nykylain pohja on 1960-luvulta, mutta siihen on tehty vuosikymmenten aikana noin 30 muutosta.

Uusi laki on jo kirjoitusvaiheessa liikenne- ja viestintäministeriössä. Tavoitteena on purkaa turhaa byrokratiaa ja sujuvoittaa sääntelyä. Eduskunnan käsittelyyn yksityistielaki on suunnitelmissa saada ensi kevään aikana.

Erilaiset vääntötapaukset yksityisteiden käyttörajoituksista ja sinne asetettavista liikennemerkeistä jatkuvat taatusti tulevasta lakiuudistuksesta huolimatta. Suomen Tieyhdistyksen johtaja Jaakko Rahja painottaa pitämään kirkkaana mielessä yksityistien perimmäisen tarkoituksen.

– Täytyy aina muistaa mitä varten se yksityistie on. Se on tarkoitettu osakkaan kiinteistölle kulkemista varten. On muistettava, että yksityistie ei ole lähtökohtaisesti tarkoitettu ulkopuolisille.