1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. politiikka

Hallitus lykkää vaikeat päätökset työllistämisestä eteenpäin

Hallituksen työllistämiskeinoihin kuuluu muun muassa se, että jokainen työtön haastatellaan kolmen kuukauden välein.

Juha Sipilä Kuva: Yle

Hallituksen budjettiriihen suurimmat odotukset kohdistuivat etukäteen keinoihin, joilla hallitus aikoo parantaa työllisyyttä ja alentaa korkeaa työttömyyttä.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi, että uusia työllisyyttä edistäviä toimia on työmarkkinajärjestöjen kanssa neuvoteltava kokonaisuus. Se tarkoittaa, että hallitus jättää palkansaajajärjestöjen kannalta hankalimpien toimien valmistelun tehtäväksi kolmikannassa.

Näihin kuuluu muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan käyttäminen palkkatukena tai starttirahana. Hallitus kaavailee myös ansiosidonnaisen turvan uudistamista nopeampaan työllistymiseen kannustavaksi.

Esillä on ollut ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen niin, että tuki laskee, jos työtön ei ole ollut tarpeeksi aktiivinen, mutta mallia haetaan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Pakettiin kuuluu, että jokainen työtön haastatellaan kolmen kuukauden välein, mihin hallitus laittaa 17 miljoonaa euroa lisärahaa. Kasvavan työmäärän takia myös yksityisten palveluntuottajien käyttöä lisätään. Työvoimapalveluja tehostamalla hallitus yrittää auttaa ihmisiä löytämään töitä.

Orpo: Edellytykset 10 000 työpaikalle

Hallitus odottaa kolmikantaneuvotteluista tuloksia jo syyskuun loppuun mennessä, ja lakimuutokset tulisivat lähtökohtaisesti voimaan ensi vuoden alussa.

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan tarkoitus on luoda edellytykset 10 000 uudelle työpaikalle. Suurin vaikutus olisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamisella, jonka hallitus laskee lisäävän työllisten määrää 8 000 henkilöllä.

Hallitus aikoo edistää myös asuntorakentamista. ARA-tuettuihin asuntoihin hallitus haluaa 3 000 euron kuukausitulorajat.

Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten työllisyyttä hallitus edistää esimerkiksi etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajojen avulla.

Osa hallituksen luettelemista keinoista ei ole uusia, vaan niistä on kerrottu jo viime keväänä.

Hallitus pitää yhä kiinni tavoitteestaan, että työllisyysaste nousisi tällä vaalikaudella 72 prosenttiin. Matkaa riittää, sillä työllisyys on madellut 68,5 prosentin lukemissa.

Sipilä: Kuntien talous ei kärsi kilpailukykysopimuksesta

Sipilä totesi tiedotustilaisuudessa, että kilpailukykysopimuksen ympärillä on ollut budjettiriihen aikana "jonkinlaista kohinaa".

Kuntatyöntekijät uhkasivat riihen alla jättää kunta-alan kilpailukykysopimuksen allekirjoittamatta tulevana maanantaina, jos kuntien talouteen suunniteltuihin lisäleikkauksiin ei tule muutosta.

Hallitus ja kunta-alan järjestöt etsivät torstaina riitaan ratkaisua, mutta sopua ei syntynyt.

Kiky-neuvotteluissa lyötiin lukkoon, että ensi vuoden budjettiratkaisut ovat kuntataloudelle kustannusneutraaleita, mutta palkansaajapuolen mukaan valtiovarainministeriön laskelmissa on poikettu sovitusta.

Hallituksen mukaan kilpailukykysopimuksen vaikutus kuntatalouteen on kuitenkin kokonaisuutena myönteinen.

– Kuntatalous ei kärsi kyky-toimista, vaan vahvistuu, Sipilä sanoi.

Hallitus ja kunta-alan työmarkkinajärjestöt jatkavat tiettävästi huomenna perjantaina keskusteluja kiistan aiheuttaneista luvuista.