Viikko tieteessä: Selittämätön signaali avaruudesta, luultua viisaammat koirat ja mielihyvää katsekontaktista

Tieteen suurimpia saavutuksia ja ihmeellisimpiä löydöksiä viikon varrelta.

tiede

Tähtitieteilijät selvittivät avaruudessa havaitun signaalin alkuperää

Venäläisten tutkijoiden viime vuoden toukokuussa venäläisellä radioteleskoopilla Kaukasuksella löytämä kahden sekunnin pituinen selittämättömän radiosignaali nousi julkisuuteen. Amerikkalaisen, maan ulkopuolista elämää etsivän, Seti-instituutin tutkijat kertoivat viikonloppuna suunnanneensa teleskooppinsa kohti HD 164595 -nimistä tähteä, jonka suunnalta signaalin epäillään tulleen. Ainakaan toistaiseksi uusia signaaleja ei ole havaittu. Auringon kaltainen tähti, jonka suunnasta venäläiset kertoivat signaalin tulevan, sijaitsee Herkuleksen tähdistössä, 94 valovuoden päässä Maasta. Tähtitieteilijät eivät ole varsinaisesti esittäneet, että signaalin olisi lähettänyt jokin toinen sivilisaatio, mutta sitä ei ole heidän mukaansa voitu myöskään sulkea pois. Signaali voi tutkijoiden mukaan olla peräisin myös esimerkiksi tietoliikennesatelliitista, radiotaajuuksilla toimivasta robottiruohonleikkurista tai mikroaaltouunista.

Galaksi.
Kuvituskuva.NASA

Tutkimus: Koirasi ymmärtää sinua enemmän kuin arvaatkaan

Koiranomistajat pitävät lemmikkejään usein älykkäinä, mutta ymmärtääkö koira ihmisen puhetta?Kysymystä on selvitetty Unkarissa tehdyssä tutkimuksessa. Sen mukaan koirien aivot reagoivat sanojen merkitykseen ja siihen, millä äänensävyllä ne on sanottu, samaan tapaan kuin ihmisten aivot. Ihmisaivojen lailla koirien aivojen vasen puolisko reagoi sanojen merkitykseen ja oikea puolisko intonaatioon eli äänen tunnesisältöön. Toisin sanoen "hyvä poika" neutraalisti sanottuna ja "kuitenkin" positiivisesti tai neutraalisti sanottuna aiheuttivat saman reaktion.

Vettä turkistaan ravistava koira.
Paul Zinken / EPA

Elämä luultua vanhempaa – Tieteilijät löysivät 3,7 miljardia vuotta vanhoja fossiileja

Maapallolla on ollut elämää paljon aiemmin, kuin mitä tähän mennessä on luultu, kertovat australialaiset tieteilijät. He ovat löytäneet Grönlannista fossiileja, jotka ovat 3,7 miljardia vuotta vanhoja. Fossiilit näyttävät aaltomuodostelmilta kivissä, jotka olivat aiemmin osa merenpohjaa. Ne ovat alkukantaisia mikrobipesäkkeitä, joita kutsutaan stromatoliiteiksi. Tieteilijät uskovat, että maapallo oli tuolloin veden peittämä. Aurinko oli 30 prosenttia himmeämpi kuin nykyään ja olosuhteet muistuttivat Marsin olosuhteita. Mikäli löytö vahvistetaan, elämä maapallolla on 220 miljoonaa vuotta vanhempaa kuin aiemmin on tiedetty. Mikäli nykyihminen matkustaisi ajassa 200 miljoonaa vuotta taakse päin, maankamaralla kävelisi vielä dinosauruksia.

Aaltoilevia kivimuodostelmia Grönlannissa.
Fossiilit löytyivät Isua-kivimuodostelmista Lounais-Grönlannista.Shutterstock / Uuden Etelä-Walesin yliopisto.

Keho kokee katsekontaktin palkintona – ujo ei  saa katseesta mielihyvää

Kahden ihmisen katseiden kohtaaminen on tärkeä sosiaalinen signaali. Katsekontaktissa ihmisen hermosto valmistautuu vuorovaikutukseen ja aktiivisuus lisääntyy tietyissä aivo- ja autonomisen hermoston vasteissa. Näin käy vain, kun kohdataan oikea ihminen, ei silloin, kun nähdään toisen ihmisen kuva. Sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivillä reaktio aivoissa oli tutkimuksen mukaan täysin erilainen, heillä aktivoitui aivojen oikeanpuolinen etulohko, kun katseen positiivisen akokevilla aktivoitui vasempi etulohko.Jyväskylän yliopistolla tehdyn väitöksenmukaanse on selvä merkki siitä, että ihmisten aivot toimivat eri lailla katsekontaktitilanteessa.

Pariskunta halaa lumisessa puistossa.
Roman Pilipey / EPA