1. Johtaja jo Neuvostoliitossa
Karimov nousi johtoon vuonna 1989, jolloin Uzbekistan kuului vielä Neuvostoliittoon. Hän oli ensin tasavallan kommunistipuolueen korkeimmassa virassa. Uzbekistanin itsenäistyttyä 1991 hänestä tuli presidentti.
2. Vallan ja vaurauden kerääjä
Karimoville ei 25 vuoden jälkeenkään ole selvää seuraajaehdokasta. Hän oli yksinvaltias. Hänen oikeana kätenään on palvellut vuodesta 1995 lähtien turvallisuusjohtaja Rustam Inoyatov.
Upporikas Karimovin perhe on kärsinyt sisäisestä valtataistelusta. Vanhin tytär Gulnara, josta uumoiltiin Karimovin seuraajaa, asetettiin kotiarestiin 2014. Gulnara on verrannut isäänsä Staliniin, syyttänyt perhettään salaliitosta, äitiään ja nuorempaa siskoaan noituudesta ja Inoyatovia korruptiosta sekä valtapyrkimyksistä.
3. TeliaSoneran sotkut
Teleyhtiö TeliaSoneraa on koetellut korruptioskandaali Uzbekistanissa. Yhtiön epäillään maksaneen satojen miljoonien dollareiden lahjusmaksuja. Lonkerot ulottuvat hallinnon virkamiehiin ja Karimoveihin. TeliaSonera on vetäytymässä kokonaan Keski-Aasiasta.
4. Opposition tukahduttaja
Uzbekistan on Afganistanin rajanaapuri. Karimov taisteli radikaalia islamia vastaan niin rajoilla kuin niiden sisäpuolella. Islamistiryhmiä hajotettiin kovin ottein.
Karimovin hallintoa syytetään ihmisoikeusloukkauksista. Vakavin yksittäinen välikohtaus oli vuonna 2005 Andijanin kaupungissa, missä opposition mielenosoitus lopetettiin väkivaltaisesti. Jopa satoja mielenosoittajia kuoli.
5. Lapsityövoima puuvillapelloilla
Uzbekistan on yksi maailman suurimmista puuvillan tuottajista ja EU-maat sen suuria asiakkaita. EU, Yhdysvallat ja useat järjestöt ovat puuttuneet Uzbekistanin lapsityövoiman käyttöön. Pelloilla on työskennellyt koululaisia. Ihmisoikeusjärjestöt syyttävät Karimovin hallintoa pakkotyövoimaan perustuvan järjestelmän luomisesta, jossa paikalliset viljelijät joutuvat myymään tuotteensa valtionyhtiölle pilkkahintaan.
Lähteet: Reuters, AFP