Kiinteistöveron lisäkorotus iskee kymmeniin kuntiin: Katso lista korottajista

Hallitus päätti budjettiriihessä nostaa ensi vuoden kiinteistöveroprosentteja enemmän kuin oli jo aiemmin päätetty. Lisäkorotus iskee kovimmin kuntiin, joissa kiinteistöveroprosentit on pidetty asteikon alarajoilla. Tällaisia kuntia ovat esimerkiksi asumiskustannuksiltaan kalliit Helsinki ja Espoo. Pakkokorotus on edessä kymmenissä kunnissa.

talous
Veroprosentti nousee kunnissa
Yle Uutisgrafiikka

– Päivähoitomaksujen korotuksen peruuttaminen ei julkisen keskustelun perusteella tullut yllätyksenä, mutta se että paikataan päätöstä kiinteistöveron korotuksella, tuli kyllä täysin yllätyksenä, sanoo kehittämispäällikkö Jukka Hakola Suomen Kuntaliitosta.

Hallituksen päätöksen tavoitteena on kerätä ensi vuonna kiinteistöveroprosenttien korotuksella 41 miljoonaa euroa, mikä tulee jo aiemmin päätetyn vajaan 30 miljoonan euron korotustason päälle.

Käytännössä korotus toteutetaan nostamalla vuoden 2017 vakituisen asuinrakennuksen että yleisen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja.

Lisäkorotuksen suuruus vielä epäselvä

– Vielä ei ole mitään tietoa siitä, mikä se korotusprosentti on, mutta 41 miljoonaa euroa lisää tarkoittaisi esimerkiksi vakituisten asuinrakennusten alarajan osalta noin 0,03 prosenttiyksikön korotusta jo sovitun 0,02 prosenttiyksikön lisäksi ja yleisen kiinteistöveroprosentin alarajan osalta noin 0,09 prosenttiyksikön korotusta jo sovitun 0,06 prosenttiyksikön lisäksi, laskee Hakola.

Nyt vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti on ensi vuodelle säädetyllä alarajalla tai jopa sen alle 23 kunnassa ja yleinen kiinteistöveroprosentti alarajalla tai sen alapuolella lähes 50 kunnassa. Vähintään niissä kunnissa on siis piakkoin edessä veroprosenttien ennakoitua suurempi pakkokorotus.

– Kyllä, vähintään tässä kuntajoukossa on edessä lainsäädännön tuoma pakkokorotus, Hakola sanoo

Kovimmin korotukset kuitenkin iskevät niihin 13 kuntaan, joissa alarajalla tai sen alle ovat nyt molemmat rajat eli sekä yleinen että vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentit. Joukossa suurimpina ovat Helsinki ja Espoo.

Kiinteistöveron lisäkorotus
Yle Uutisgrafiikka

Kunnat nyreissään

Kiinteistöveroista kertyy kunnille tänä vuonna 1 679 miljoonaa euroa ja korotusten jälkeen ensi vuonna hieman enemmän. Nurinaa on silti odotettavissa.

– Kunnissa ei pidetä siitä, että niitä pakotetaan nostamaan prosentteja. Haluaisivat päättää asiasta itse. Varsinkin pääkaupunkiseudulla, jossa asumiskustannukset ovat muutenkin korkealla, kunnat ovat pyrkineet pitämään varsinkin vakituisen asumisen prosenttia alarajalla hillitäkseen asumiskulujen nousua, Hakola kertoo.

Myös Veronmaksajien keskusliitossa hallituksen budjettipäätös hämmästytti.

– Summa ei ole kovin suuri, mutta outo ja kummallinen piirre on se, että kiinteistöveron alarajan pakkokorotus kohdistuu hyvin painotetusti muutamaan kuntaan pääkaupunkiseudulla. Espoolaisia ja helsinkiläisiä odottaa pakkokiristys, jota ne eivät ole halunneet ja johon ei mielestäni ole mitään perusteita. Kuntien pitäisi saada päättää kiinteistöveronsa tasosta itse, jyrähtää Veronmaksajien keskusliitosta toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.

Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroon kuuluvat kaikki vakituiseen asumiseen määritellyt kiinteistöt, mutta eivät vapaa-ajanasunnot. Kesämökit moni kunta on määritellyt erikseen tai perii niistä yleistä kiinteistöveroa. Yleistä kiinteistöveroa peritään puolestaan yleensä esimerkiksi liikerakennuksista, tuotantolaitoksista, voimalaitoksista, yksityisistä liikuntahalleista ja kiinteistöveronalaisista maa-alueista.