Hyppää sisältöön

Hevonen teki ihmeitä 16-vuotiaalle Lotalle – vaikeasti vammaisen tytön ryhti suoristui ja hän oppi puhumaan sanoja

Vaikeasti vammainen Lotta Porvari on saanut ratsastusterapian avulla paremman ryhdin, pystyy ratsastamaan etuperin ja takaperin ja jopa seisomaan hevosen selässä. Ratsastusterapiasta on saatu hyviä kokemuksia myös muualla: alle kouluikäiset ovat oppineet kävelemään ja MS-potilaat ylläpitämään kävelykykynsä.

Ratsastusterapia pitää Lotta Porvarin ryhdin suorana vuorokauden ajan. Kuva: Mari Porvari

Lotta Porvari, 16, vammautui jo synnytyksessä. Nyt hänellä on erittäin vaikea hapenpuute, vaikea älyllinen kehitysvamma, vaikeaselkoinen epilepsia ja erinäisiä tunnepuolen ongelmia. Tyttö ei puhu ollenkaan vaan hänen kanssaan kommunikoidaan tukiviittomilla, kuvilla ja kommunikaattoreilla.

Ratsastusterapia on tuonut paljon apua.

– Lotta kulkee etukenossa ja hänen lonkkansa ovat huonossa kunnossa. Ratsastuksessa tytön ryhti suoristuu ja hän venyy. Hevosen selässä ollessaan jalat venyvät ja kireydet helpottavat, hoitaessa tulevat kurotukset. Ratsastusterapia pitää Lotan ryhdin täysin suorana noin vuorokauden ajan, Lotan äiti, Mari Porvari kuvailee.

Ensimmäistä kertaa Lotta pääsi ratsastusterapiaan 5-6-vuotiaana, nykyään hän käy tallilla viikoittain. Äitiä arvelutti aluksi viedä eläinkammoista tytärtä tallille. Tyttö pelkäsi kaikkia eläimiä, jopa kärpäsiä ja lintuja.

– Lotta meni tallilla suoraan Jarli-hevosen luo – ja siitä se lähti. Ensikontakti oli aivan uskomaton! Samana päivänä tyttö nousi hevosen selkään, ja sopeutui pikkuhiljaa kärpäsiin ja lintuihin. Nyt hänellä on jopa oma koira, 4-vuotias kultainennoutaja, joka haistaa Lotan epilepsiakohtaukset, Porvari kertoo.

Hevosen selässä kaikki on mahdollista

Lotta Porvarilla oli noin kolmen vuoden tauko ratsastusterapiasta. Sinä aikana Lotalle jouduttiin hankkimaan vartalotuki, hän ei pystynyt istumaan kunnolla, vaan valui alaspäin. Kun perhe sai anottua tytölle ratsastusterapian takaisin, ojentui ryhti suoraksi.

Nyt myös syöminen sujuu.

– Muuten Lotan kasvot olisivat lautasessa, sillä tytön keskivartalo on niin heikko, ettei hän pysty pitämään itseään suorana. Tallilla ollessaan tyttö hoitaa ja ruokkii hevosta.

Vaikka keskivartalon hallinta on olematonta, tyttö liikkuu itsenäisesti. Terapia on purrut myös teini-iässä alkaneisiin raivokohtauksiin.

Lapsi rauhoittuu hevosen lähellä, Lotta ei ole ikinä kiukutellut tallilla, eikä saanut minkäänlaisia raivokohtauksia.

Mari Porvari

– Ratsastusterapiasta on aivan hurjasti apua! Se on hänelle elintärkeä, kaikkiin toimintoihin. Lapsi rauhoittuuhevosen lähellä, Lotta ei ole ikinä kiukutellut tallilla, eikä saanut minkäänlaisia raivokohtauksia.

Rauhallisuus jatkuu myös kotona. Lotta ei saa kiukkukohtauksia noin vuorokauteen tallilla käymisen jälkeen. Ratsastusterapiasta on ollut apua jopa kommunikointiin.

– Kun tyttö laittaa suitsia hevosille, eli tekee käsillään tarkkaa työtä, tulevat myös viittomat selkeämmin esille. Ratsastuksen aikana Lotta on sanonut jopa sanoja, vaikkei muuten puhu. En tiedä yhtä hyvää terapiamuotoa kuin ratsastusterapia on kokonaisuudessaan, Porvari huudahtaa.

Hevosen selässä Lotalle on kaikki mahdollista. Äitinsä mukaan tytär ratsastaa etuperin ja takaperin, seisoo Jarlin selässä ja tekee jopa vatsalihasliikkeitä.

Kokonaisvaltaista terapiaa

Lotan tarina on tuttu ratsastusterapeutti Miia Vallemalle. Vallema ja Porvarit ovat tehneet tiivistä yhteistyötä jo vuosien ajan. Valleman mukaan Lotta on hyvä esimerkki siitä, miten kokonaisvaltainen vaikutus ratsastusterapialla on.

Ratsastusterapiasta on aivan hurjasti apua! Se on Lotalle elintärkeä, kaikkiin toimintoihin.

Mari Porvari

Ratsastusterapia soveltuukin monien kuntoutukseen. Pääsääntöisesti se on vaikeavammaisille – liikuntavammaisille, kehitysvammaisille ja yhdistelmävammaisille. Valleman lapsiasiakkaista useilla on monta diagnoosia päällekkäin. Aikuisasiakkaista valtaosa on MS-potilaita.

Valleman pohjakoulutuksena on fysioterapia ja hän tekee fysioterapiapohjaista ratsastusterapiaa. Kyseessä on fysioterapeuttinen kuntoutus, jossa käytetään apuna hevosta ja hevosen liikettä.

– Hyvin paljon harjoitetaan kehon symmetriaa, kehon hahmottamista ja tasapainoa. Kun hevonen kävelee, niin hevosen liike tuottaa samanlaista liikettä kuntoutujan lantioon kuin hän itse kävelisi.

Hevonen antaa palautteen

Ratsastusterapiassa hevosella ei pääsääntöisesti käytetä satulaa, jotta selän liike välittyy mahdollisimman hyvin kuntoutujan lantioon. Terapiassa voidaan hyödyntää eri liikesuuntia ja liiketempoja.

Jo muutama kerta on riittänyt siihen, että lapsi on lähtenyt kävelemään itsenäisesti.

Miia Vallema

– Hevonen haluaa kantaa kuntoutujan keskellä selkää. Kun liikuntavammaisella on puolieroja kehossaan ja istuu hevosen selässä vinossa, reagoi hevonen vinoon istuntaan ja menee painon mukaisesti. Eli kuntoutuja saa välittömän palautteen omasta istunnastaan hevosen kautta, ja näin kehon keskilinja vahvistuu jokaisella ratsastuskerralla.

Myös kaikki tallitoiminta kuuluu terapiaan. Asiakkaat usein haluavat harjata ja hoitaa hevosta. Valleman mukaan hevosen läsnäolo itsestään on monelle kuntoutujalle terapeuttista ja iso osatekijä terapiaa. Ihan kaikenlaiset hevoset eivät ratsastusterapiaan sovellu.

– Sen lisäksi, että hevoselta vaaditaan kärsivällisyyttä ja yhteistyökykyä, tulee sen olla äärimmäisen herkkä. Sillä pitää olla motivaatio tehdä töitä. Kaikkein rauhallisin ja apaattinen hevonen ei ole hyvä tähän työhön, sillä sellainen ei anna palautetta kuntoutujalle.

Lapset oppivat kävelemään

Monet alle kouluikäiset opettelevat ratsastusterapiassa kävelytaitoja ja muun muassa MS-potilailla pyritään ylläpitämään kävelykykyä mahdollisimman pitkään. Hevonen antaa mallin kävelystä.

– Jo muutama kerta on riittänyt siihen, että lapsi on lähtenyt kävelemään itsenäisesti. Alle kouluikäisillä voi olla aistin yli- tai aliherkkyyksiä, joihin liittyy käytöshäiriöt. Voi olla, että se peruskuntoutus, fysioterapia tai toimintaterapia eivät ole toimineet ollenkaan, Vallema kertoo.

Kuntoutuja saa välittömän palautteen omasta istunnastaan hevosen kautta

Miia Vallema

Hevosella itsellään on aikamoinen käytöstä säätelevä vaikutus. Aggressiiviset lapset rauhoittuvat hevosen seurassa. Myös käytöshäiriöt ovat hävinneet ratsastusterapiassa.

– Joillakin lapsilla on vaikeuksia hallita omaa voimankäyttöään. Jostain syystä hevosen läsnä ollessa voimansäätely löytyy itsestään.

Miia Vallema on vuosien saatossa työskennellyt erilaisten kuntoutujien kanssa. Nainen nauttii selvästi työstään. Hänelle paras palaute on se, kun näkee, että kuntoutujat menevät eteenpäin.

– Kun miettii, että mitä tekisin näiden lasten ja kuntoutujien kanssa fysioterapiatiloissa, se aina palauttaa takaisin maanpinnalle. Että kuinka paljon helpompaa työnteko on tällaisessa motivoivassa ympäristössä ja kuinka paljon hevonen itsessään tekee tärkeintä työtä, Vallema kiittelee.