1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Saamelaiskäräjät pääsi kuulemaan missä vaiheessa hallituksen ILO-selvitys on

Saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Pentti Pieski suhtautuu varovaisen positiivisesti hallituksen uusimpaan ILO- ja maaoikeusselvitykseen. Pieski toivoo kansainvälisen lähestymistavan tuovan ratkaisuja Suomen kipeään tilanteeseen. ILO 169 on alkuperäiskansojen oikeuksien sopimus, jonka ratifioiminen on vireiilä eduskunnassa.

Ulkomaat
Pentti Pieski
Saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Pentti Pieski oli Saamelaiskäräjien edustaja Helsingissä, kun siellä järjestettiin selvitykseen liittyvä työpaja saamelaisten oikeuksista.Yle

Saamelaiskäräjät on päässyt kuulemaan missä vaiheessa hallituksen selvitys koskien alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaa ILO 169 -sopimusta on.

Saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Pentti Pieski oli Saamelaiskäräjien edustaja Helsingissä, kun siellä järjestettiin selvitykseen liittyvä työpaja saamelaisten oikeuksista.

– Sain selvityksestä sellaisen kuvan, että tiedot on pitkälle kerätty. Tietysti tässä on vielä syksy aikaa. Minulla on sellaisia odotuksia selvityksen suhteen, että se tuo jotain uutta ja että se ratkaisee sellaisia asioita, jotka ovat olleet vaikeita Suomessa, Pieski sanoo.

"Ehkä mahdollisuuksia ratkaista asioita"

Kyseessä on Saamelaisten oikeuksien toteutuminen: kansainvälinen oikeusvertaileva tutkimus -niminen selvitys, joka sisältää kansainvälistä vertailua alkuperäiskansamääritelmästä ja maaoikeuksiin liittyvistä kysymyksistä.

Selvityksen on määrä valmistua joulukuussa 2016. Työtä johtaa OTT, vanhempi tutkija Leena Heinämäki Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta. Hän ei tässä vaiheessa halunnut kommentoida selvitystä.

Selvitys liittyy alkuperäiskansojen oikeuksien käsittelevään ILO 169 -sopimukseen, jonka ratifioiminen on vireillä eduskunnassa.

Árktalaš guovdddáža dutki Leena Heinämäki.
Leena HeinämäkiVesa Toppari / Yle Sápmi

Saamelaiskäräjine Pentti Pieski on tässä vaiheessa positiivisen odottavalla kannalla selvityksen suhteen. Hänen mielestään on kuitenkin tärkeää nähdä millainen lopputulos ja miten se otetaan huomioon.

– Tietenkin ajattelin silloin alussa kun tutkimus lähti käyntiin, että tämä on taas yksi tutkimus, joka ei ratkaise mitään vaan tekee asioista mutkikkaampia. Nyt vaikutti kyllä siltä, että tässä voi olla mahdollisuuksia, koska mukana on niin paljon asiantuntijoita ja professoreita ympäri maailmaa, Pieski arvioi.

Työpajassa keskustelua Suomen tilanteesta

Työpajassa oli työtä vetävän Leena Heinämäen lisäksi muun muassa oikeusministeriön edustaja Johanna Suurpää sekä asiantuntijoita ympäri maailmaa. Muista ministeriöistä, kuten maa- ja metsätalousministeriöstä, ei ollut edustajia.

Johanna Suurpää
Johanna SuurpääYLE

– Asiantuntijat kertoivat lisää siitä, että miten muualla maailmassa on maaoikeuskysymykset ja alkuperäiskansamääritelmä ratkaistu. Sitä myötä keskustelu meni siihen, että miten näitä voisi soveltaa Suomessa ja miksi keskustelu saamelaismääritelmästä on ollut niin vaikeaa Suomessa. Tämä tuli esille erityisesti Norjan ja Ruotsin puolen asiantuntijoiden puheenvuoroissa, Pieski kertoo.

"Vaikeaa uskoa ILO-sopimuksen ratifiointiin lähiaikoina"

Pentti Pieski toi työpajassa esille saamelaisten näkökulman ja Suomen Saamelaiskäräjien huolet.

Pieski sanoo, että Suomessa saamelaisten oikeudet eivät todella tunnu edistyvän ja että on vaikeaa uskoa ILO-sopimuksen ratifiointiin lähiaikoina.

– Minä tietysti toin esille huolen siitä, että juuri nyt tilanne Suomessa tuntuu olevan sellainen, että ILO-sopimusta ei ratifioida lähiaikoina, kun ajattelee saamelaisten oikeuksien etenemistä, tai paremminkin taaksepäin menemistä: metsähallituslaki, Tenon sopimusluonnos ja myös pohjoisen hirvenpyynti, jossa saamelaiset menettävät yhä enemmän ja enemmän pyyntilupia, Pieski sanoo.

"Ulkomaalaiset tutkijat ihmeissään"

Millaisia reaktioita sait työpajassa?

– Kun toin esille sen, että millainen tämä tilanne on ollut nyt 2016 ja millainen tilanne oli viime vuonna, niin tietysti ulkomaalaiset tutkijat olivat aivan ihmeissään, että sellainenko tilanne on, Pieski sanoo.

Kirsti Pimiä.
Kirsi PimiäOvttaveardásašvuođaáittardeaddji

– Paikalla oli myös yhdenvertaisuusvaltuutettu. Hän oli hyvin kiinnostunut kuulemaan enemmän siitä, että mitä tämä todellisuudessa on. Siitä virisi keskustelua, että millainen tilanne todella Suomessa on.

"Saamelaismääritelmä antaa mahdollisuuden valheellisille identiteeteille"

Suomen saamelaismääritemä on työpajassa myös esillä.

– Sehän oli keskeinen syy ILO-sopimuksen hyllytykseen viime vaalikauden lopussa. Saamelaismääritemä liittyy keskeisesti myös Suomen maaoikeuskeskusteluun, sanoo Pentti Pieski.

Pieski sanoo, että toi esille huolensa saamelaismääritelmästä ja sen tulkinnasta.

– Nykytilanteessa Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon tulee sellaisia ihmisiä, joilla ei ole saamelaisia sukujuuria. Saamelaismääritelmä antaa mahdollisuuden valheellisille identiteeteille, että ihminen saattaa olettaa, että hän on saamelainen, vaikka hänellä ei olisi minkäänlaista taustaa sille. Jos tämän pohjalta tulee enemmän ja enemmän ihmisiä, niin tilanne tuntuu vaaralliselta, Pieski sanoo.

Lue seuraavaksi