Lauantaimakkara oli ensin pula-ajan tuote – tottumus teki siitä arkipäivää

Maistuuko lauantaimakkara? Ehkä kuulut ikäpolveen, joka on olosuhteiden pakosta tottunut syömään vähämausteista makkaraa.

Kotimaa
Makkaran nimen takana saattaa olla hyvinkin arkipäiväinen tarina.
Monen lapsuuteen kuuluu lauantaimakkara, josta leikattiin siivuja leivän päälle.YLE / Tiina Bragge

Ruokahistorioitsija Merja Sillanpää kumoaa käsityksen, jonka mukaan suomalaisruoka olisi perinteisesti mautonta. Ennen sotia ruuassa oli vahvojakin makuja.

– Varsinkin varakkaissa talouksissa ja merenrantakaupungeissa käytettiin erilaisia mausteita, kuten cayennepippuria, inkivääriä, korinttia, muskottia, persiljaa, vaniljaa, mantelia ja sitruunankuorta.

Mausteita tuli laivateitse esimerkiksi Intiasta ja Afrikasta, mutta tuonti tyssäsi sotaan.

Sota teki jauhomakkaran

1900-luvun alkupuolella suomalaisteurastamotkin valmistivat mausteisia makkaroita saksalaisten reseptien mukaan. Sodan tullessa makkaratehtailta kuitenkin hävisivät mausteet pitkäksi aikaa.

Syntyi suomalainen mauton makkara. Aluksi siinä oli totta kai myös paljon jauhoa, koska lihaakin oli vähän.

Merja Sillanpää

– Syntyi suomalainen mauton makkara. Aluksi siinä oli totta kai myös paljon jauhoa, koska lihaakin oli vähän, Merja Sillanpää sanoo.

Hyvä tyyppiesimerkki tällaisesta tuotteesta on lauantaimakkara, jossa jauhoa on paljon, mutta mausteita vähän.

Miksi pula-ajan tuote maistuu edelleen?

Suomalaiset syövät edelleen lauantaimakkaraa, tuota pula-ajan tuotosta. Miksi?

– Mihin lapsena tottuu, siitä helposti pitää myös vanhempana, ruokahistorioitsija Merja Sillanpää arvelee.

Makkarat arkipäiväistyivät vasta 60-70-lukujen taitteessa. Silloin sota oli jo laimentanut makkarat ja ensimmäiset makkaransyöjät pääsivät maistelemaan lauantaimakkaran kaltaisia tuotteita. Tähän makumaailmaan totuttiin, ja sitä alettiin suosia.

Esimerkiksi suuret ikäluokat kuuluvat juuri tähän lauantaimakkarasukupolveen.