Pieni Haukivuori haluaa oman elämänsä Hollywoodiksi – miehenkorkuiset kirjaimet koristavat tien laitaa

Mikkeliin 10 vuotta sitten liittynyt, uneliaaksi pikkutaajamaksi taantunut Haukivuori haluaa karistaa unihiekat yltään ja kalastella uusia asukkaita vahvuuksillaan.

Kotimaa
Haukivuoren maamerkki on 15 metriä pitkä ja 150 senttiä korkea.
Petri Vironen / Yle

Haukivuorella on paljastettu vanhan pitäjän uusin maamerkki. Asemankylän kohdalle siistitty penger, jonka kylkeen on rakennettu 15 metriä leveä ja 150 senttiä korkea Haukivuori-nimikyltti.

Sininen kyltti näkyy väistämättä viereiselle Mikkelin ja Pieksämäen väliselle kantatie 72:lle sekä ohi vilistäviin juniin.

– Turha sitä on peitellä, että taustalla on Hollywoodin esimerkki. Se tuli vastaan, kun selaisin nettisivuja ja olen nähnyt sen myös paikan päällä, aluejohtokunnan puheenjohtaja Leo Laukkanen kertoo.

Punaista kuorikatetta vasten nimikyltti näkyy hyvin. Pimeällä metallista valmistetut kirjaimet vielä valaistaan. Maamerkille tuli metalli- ja maansiirtotöineen hintaa reilut 30 000 euroa.

Uusia asukkaita tavoitellaan

Maamerkki on osa suurempaa Haukivuoren kasvojenpesua, joka tavoitteena on saada alueelle uusia asukkaita sekä vapaa-ajanasukkaita. Alueelta löytyy 20 valmista omakotitonttia ja 500 pääosin yksityisessä omistuksessa olevaa mökkitonttia.

Haukivuori (siirryt toiseen palveluun) liittyi Mikkeliin vuonna 2007. Siihen asti 2 300 asukkaan pitäjä oli sinnitellyt itsenäisenä. Kuntaliitoksen jälkeinen uneliaisuus sai aluejohtokunnan terästäytymään kaksi vuotta sitten.

– Päätimme, että emme suostu olemaan mikään kahvikuppikerho, vaan haluamme aitoa tekemistä ja toimintaa, aluejohtokunnan puheenjohtaja Leo Laukkanen sanoo.

Laukkanen oli hiljattain muuttanut Mikkelin keskustasta vapaa-ajanasunnolleen Kyyveden rannalle. Tuoreen haukivuorelaisen ehdotukset torin paikan vaihdosta ja alueen vanhojen kuusien raivaustöistä otettiin vastaan pienellä viiveellä.

Aluejohtokunta pyöritti noin 70 000 euron vuosibudjettia. Ensi töikseen se tinki puolet maksamistaan avustuksista ja hallintokuluista. Säästyvillä varoilla alettiin raivata Haukivuoresta parhaita puolia esille. Kyyveden rantoja, satamaa ja ympäristöä on kunnostettu Haukivuoren käyntikortiksi.

– Tässä Asemankylän ja Kyyveden välissä oli pääosin synkkää kuusikkoa, joka esti näkyvyyden ja jätti taajaman pimeäksi. Nyt näkyvyys on aivan toista, vaikka vielä pitäisi raivata lisää kantatien ja rannan välissä, Leo Laukkanen kaavailee.

Haukivuorelaisten ajatuksena on raivaustöiden avulla valmistautua myös Mikkelin vuoden 2017 asuntomessuihin. Pelkkää juhlaa uudistusten teko ei silti ole.

– On niitä vastustajia riittänyt, mutta toisenlainenkin palaute tuli juuri eräältä mummoihmiseltä. Hän kiitti siitä, miten lapsille ja lapsenlapsille on nyt uutta näytettävää kun on tori, näkymä Kyyvedelle ja kohta uusi kylttikin, Leo Laukkanen kertoo.

Haukivuorelle on kaadittu nelivuotiainen strategia, jonka mukaan mennään eteenpäin. Leo Laukkasen mielestä liitoskunnat ovat jääneet Mikkelissä hieman sivuraiteelle.

– Olen käynyt valtuustoryhmissä puhumassa, että antakaa rahaa, kyllä me osaamme kehittää.

Leo Laukkanen toimii Haukivuoren aluejohtokunnan puheenjohtajana.
Petri Vironen / Yle