Kai Mykkänen ehdottaa hiiliveroa päästökaupan korjaamiseksi

Hiiliverosta olisi sovittava ulkomaankauppa- ja kehitysministerin mukaan yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa.

talous
Kai Mykkänen
Kai MykkänenPetteri Paalasmaa / AOP

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) esittää hiiliveron käyttöönottoa. Näin saataisiin hänen mukaansa investointeja päästöttömään energiantuotantoon markkinaehtoisesti, ilman parjattuja uusiutuvan energian tukia.

Mykkänen on kokoomuksen vastuuministeri Suomen ilmasto- ja energiastrategian laadinnassa. Hänen näkemyksensä on, ettei Suomi voisi ottaa hiiliveroa käyttöön yksin, vaan siitä olisi sovittava yhdessä muiden Pohjoismaiden, etenkin Ruotsin kanssa.

Mykkäsen mukaan on mahdollista, että energiastrategiassa tullaan siihen tulokseen, että tarvitaan mielellään Pohjoismaiden kanssa yhteinen järjestelmä, jolla päästöhinnan kautta ohjataan energiainvestointeja.

– Markkinat ohjaisivat, kuinka paljon tulisi tuulimyllyjä, vesivoimaa ja kuinka paljon energiansäästöä, sen sijaan, että me poliitikot yritämme arvailla, Mykkänen sanoo.

Markkinat ohjaisivat, kuinka paljon tulisi tuulimyllyjä, vesivoimaa ja kuinka paljon energiansäästöä, sen sijaan, että me poliitikot yritämme arvailla.

Kai Mykkänen

Mykkänen uskoo, että koska Pohjoismaissa on yhteinen sähkön tukkuhinta ja markkina, sääntöjen on oltava Pohjoismaissa yhteiset.

Taloustieteen professori Matti Liski kommentoi Ylen haastattelussa, että päästökauppa on menettämässä lopullisesti sähköntuotannon sijoituksia ohjaavan vaikutuksensa Pohjoismaissa.

Mykkänen pitää edelleen päästökauppaa parempana kuin uusiutuvan energian tukemista. Hän muotoilee, että päästökauppaa pitäisi korjata luomalla päästöoikeuksille lattiahinta eli hiilivero. Britanniassa sellainen on jo käytössä ja Ranska on ilmeisesti ottamassa käyttöön 30 euron minimihinnan hiilitonnille ensi vuonna.

– Se on viisinkertainen tämänhetkiseen EU-päästökaupan hintatasoon nähden, Mykkänen vertaa.

Mykkäsen mukaan on epävarmuutta siitä, riittävätkö EU-komission esittämät toimet siihen, että päästöoikeuden hinta nousisi yli 20 euron. Sitä on pidetty päästöjen hintatasona, joka alkaa ohjata investointeja.

– Ennustan, että joko EU:n täytyy nostaa päästöjen vähentämistavoitettaan, myös päästökauppasektorin puolelta virallisesti esimerkiksi 50 prosenttiin, minne se tukivetoisilla systeemeillä joka tapauksessa on menossa. Tai sitten luodaan jonkinlainen päästöjen lattiahinnoittelu tai kompensoiva hiilivero, joka pitää päästötonnin hinnan aina päälle 20 eurossa, Mykkänen sanoo.

Jos Suomessa on tulevaisuudessa tukijärjestelmiä, niiden pitäisi keskittyä Mykkäsen mukaan etenkin sähkön huippukulutustilanteiden vähäpäästöiseen hoitamiseen.

Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä puolestaan painottaa päästökaupan olevan keskeinen työkalu nyt ja tulevaisuudessa, vaikka päästökaupan ohjausvaikutus on hänenkin mukaansa vähentynyt.

– Sähköntarjonta ja -kysyntä eivät kohtaa: pohjoiseurooppalaisilla sähkömarkkinoilla on ylitarjontaa päästöttömästä sähköstä. Siksi investointeja ei kannata nyt tehdä. Päästökaupalla on siinä vähän tekemistä. Tukikeinoilla sen sijaan on paljon tekemistä sen kanssa, että päästökauppa menettää merkitystään, Leskelä sanoo.

Hänen mukaansa päästökauppaa pitäisi vahvistaa eurooppalaisena ohjausinstrumenttina ja vähentää tukia.