Joessa ui nykyisin hybridikala – Perämeren lohet pelastivat Oulun vonkaleet sukupuutolta

Oulujoen alkuperäisestä lohikannasta on jäljellä vain rippeet. Nykyisin jokeen nousevat lohet saavat kiittää perimästään pääasiassa Tornionjoelta, Iijoelta ja ruotsalaiselta Skelleftejoelta aikanaan pyydettyjä emokaloja. Pikkuriikkisen vanhaa Oulujoen lohikantaakin mukana sentään on, vaikka nykylohi edustaakin niin sanottua hybridikantaa.

luonto
Vanhassa, mustavalkoisessa kuvassa mies seisoo veneessä lohisaaliinsa kanssa.
Pohjois-Pohjanmaan museo

– Valitettavasti alkuperäinen Oulujoen lohikanta ehdittiin jo menettää ennen kuin havahduttiin siihen, että lohet ovat kokonaan häviämässä sukupuuttoon, kertoo kalabiologi Marleena Isomaa.

Tilanteen korjaamiseksi Oulujoen varteen perustettiin Muhokselle Montan kalanviljelylaitos vuonna 1954. Sinne ei kuitenkaan enää löytynyt riittävästi vanhoja Oulujoen emokaloja, joten laitokseen etsittiin sopivia emokaloja samalla korkeudella Ruotsinpuolella olevasta Skelleftejoesta sekä Tornionjoesta ja Iijoesta. Käytännössä Oulujokeen nousevat lohet ovatkin kaikki tätä hybridikantaa, jota istutetaan säännöllisesti Oulun yläpuoliseen vesistöön.

Mustavalkoisesa valokuvassa ihmisiä Oulujoen rannalla ihailemassa lohisaalista.
Oulujoki tunnettiin Eurooppaa myöten lohijokena. Punalihaista kalaa narrasivat myös englantilaiset lordit.Pohjois-Pohjanmaan museo

Kalojen koossa, ulkomuodossa, värityksessä ja pilkutuksissa on hajontaa. Nykyisissä lohissakin voi silti nähdä ainakin jäänteitä vanhasta alkuperäisestä Oulujoen lohesta, kunhan niitä osaa etsiä.

– Se voi näkyä ehkä noiden kaikkien kookkaimpien yksilöiden kohdalla, mutta kyllä on hyvä lähteä siitä, että tässä ylipäänsä edelleen on joku lohi ja on tosi hienoa, että se on istutustoiminnalla pystytty säilyttämään tähän päivään asti.

Vantterat kalat olivat lohilordien mieleen

Isoja vonkaleita kasvaa myös monissa muissa Perämereen laskevissa joissa, mutta Oulujoen ollessa vapaa, sen uomassa virtasi läpi vuoden syvä, runsasvetinen ja voimakasvirtainen vuoksi.

Oulujoki oli hyvin kuuluisa lohijoki, koska Oulujoen alkuperäinen lohi kasvoi hyvin suureksi, ja vantterakasi ja kookkaaksi. Se oli myös yksi syy siihen miksi lohilordit tulivat tänne kalastelemaan Englannista asti.

Marleena Isomaa

Aikanaan Oulujoki tunnettiin Euroopan laajuisesti mahtavana lohijokena, jolta kävivät kaloja narraamassa myös englantilaiset lohilordit.

– Oulujoki oli hyvin kuuluisa lohijoki, koska alkuperäinen kala kasvoi hyvin suureksi ja vantteraksi. Se oli myös yksi syy sille, miksi lohilordit tulivat tänne kalastelemaan Englannista asti.

– Oulujoen ominaisuudet ovat mahdollistaneet erityisen kannan kehittymisen evoluution seurauksen. Isompikin lohi on pystynyt hyvin uimaan, ja myös poikastuotanto on ollut hyvin valtavaa silloin, kun joki oli vapaana, kertoo Marleena Isomaa.

Nykyisin lohet ja taimenet pääsevät nousemaan rakennettuun Oulujokeen vain erillistä kalatietä pitkin. Kaloja nousee loppukesän ja syksyn mittaan Merikosken voimalan ohi muutamia satoja yksilöitä. Pieni osa kaloista on löytänyt voimalan yläpuolelta sopivan kutualueen, mutta suurimmaksi osaksi lohikanta perustuu kalanviljelyyn.

– Kun mietitään kaupungin vaakunaakin, niin kyllä se tietyllä tavalla tämä otus kuuluu tämän alueen kulttuuriin.