Luonnonsuojeluliittoa luotsaava Harri Hölttä ihmettelee: "Norppaa uhanalaisempaa järvilohta salakalastetaan"

Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtajaksi juuri valittu Harri Hölttä on huolissaan budjettileikkausten vaikutuksista metsien ja soiden suojeluun. Hölttä kummeksuu luonnonsuojelijoiden saamaa näpertelijöiden leimaa, vaikka esimerkiksi valkoselkätikan ja saimaannorpan tilannetta on saatu elvytettyä merkittävästi.

kalat
Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Hölttä.
Kiikarit kulkevat lintuharrastaja Harri Höltän matkassa usein.Janne Ahjopalo / Yle

Syksyltä tuoksuva Höytiäisen kanavan suiston luonnonsuojelualue on valkoselkätikan pesintäaluetta. Noljakan kaupunginosan välittömässä läheisyydessä sijaitseva suisto lintutorneineen on lähellä Harri Höltän, 40, kotia.

Viherpiipertäjä tai viherpipertäjä on halveksuva termi luonnonsuojelijoista ja antaa kuvan pienten asioiden kanssa näpertelystä. Pitkospuita kävelevä Hölttä kummeksuu arvostelua.

Maamme hallituksen budjettileikkaukset kohtelevat kovalla kädellä etenkin metsien ja soiden suojelua.

Harri Hölttä

– Luonnonsuojelijoiden pitkäjänteisen työn ansiosta Suomeen on perustettu uusia luonnonsuojelualueita ja kansallispuistoja. Valkoselkätikka- ja saimaannorppakanta on saatu nousuun. Sitä jaksan kuitenkin ihmetellä, että saimaannorppaa uhanalaisempaa lajia järvilohta salakalastetaan edelleen.

Huolta metsistä ja soista

Harri Hölttä liikkuu lintujen perässä kautta maan: hän on vastikään perustanut linturetkiä järjestävän yrityksen, joka toimii Itä-Suomessa sekä etelä- ja lounaisrannikolla.

Filosofian maisteri tekee väitöskirjaa Itä-Suomen metsähistoriasta ja on juuri valittu Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtajaksi. Tehtäviin kuuluvat muun muassa virallisten lausuntojen antaminen sekä haastattelut medialle.

– Maamme hallituksen budjettileikkaukset kohtelevat kovalla kädellä ympäristöä, etenkin metsien ja soiden suojelua. Ympäristöasiantuntijoita ja alan tutkimusta vähennetään, sanoo Hölttä huolissaan.

Sodankylässä syntynyt ja Pohjois-Savossakin asunut Hölttä on työskennellyt liiton keskustoimistossa Helsingissä kuutisen vuotta metsäasiantuntijana, mutta on asettunut Pohjois-Karjalaan Joensuuhun puolisonsa kanssa.

Aktiivista luonnonsuojelua böndelläkin

Vaikka Pohjois-Karjala voi tuntua etäiseltä ja vanhoilliselta maaseudulta esimerkiksi aina Helsingissä asuneesta, nostaa Harri Hölttä esille pohjoiskarjalaisten innokkuuden ympäristöaktivismissa.

– Täällä on tapeltu niin Hattuvaaran lentomyrkytyksistä Ilomantsissa, Kolin kansallispuistosta, Ruunaan koskista, Naturasta ja Enoon suunnitelluista uraanikaivoksista. Konflikteista alkaa olla sen verran kokemusta puolin ja toisin, että niiden kanssa on opittu tietyllä tapaa elämään, uskoo Hölttä.

Susivihaa tuore luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja jaksaa ihmetellä, vaikkakin toteaa Itä-Suomen olevan leppoisaa aluetta verrattuna Länsi-, Lounais- ja Pohjois-Suomeen.

– Karhua pidetään mukavana metsän möllykkänä, mutta susi ei saa sympatiaa. Toki jos susi tulee takapihalle asumaan, luonnonsuojeluliittokin on häirikön poistamisen kannalla, muistuttaa Harri Hölttä ja nostaa kiikarit silmilleen lintutornissa.